Sunday, November 13, 2016

Syksyä uudessa ajassa - ennen ja jälkeen Trumpin voiton

Trump voitti Yhdysvaltain presidentin vaalit, vaikka sai vähemmän ääniä. Voittoon on monta syytä, enkä lähde niitä tässä kertaamaan. Voitolla on kuitenkin niin suuri vaikutus monen ihmisen - pahimmillaan koko ihmiskunnan - elämään ja tulevaisuuteen, että vavistus on erityisesti täällä vahvan demokraattialueen osavaltiossa tunnettavissa. Alla kopioituna muutamia sähköpostiviestejä, joita yliopistot ja koulut lähettivät. Eipä ole tapahtunut aiemmin.

Ensimmäisenä Newtonin koulujen johtajan viesti:
Dear Families,
Over the past 48 hours, I have heard from principals and faculty who have reported a wide range of student reaction to the election results. One veteran middle school guidance counselor wrote the following to me,“I spoke to many students yesterday who had varying issues resulting from the election results. Never in my career would I ever imagine that there would be a need to respond to students due to election results in a similar way that I would respond to them as a result of a crisis.”
I wanted to share with you a message I sent to NPS faculty and staff yesterday. I share it with you because I want you to know that the teachers and staff in our buildings are deeply committed to supporting your children as we all seek the path forward from the contentious election.
Everyday, our schools work hard to create communities that are welcoming, inclusive and supportive for all. It is our mission to prepare students to be active and engaged citizens of this country and world who appreciate diverse perspectives. We remain steadfast in this commitment.
In the coming days, should you have any concerns or need additional assistance, please do not hesitate to contact your school directly.
Sincerely,
DF, Superintendent of Schools
 _____________________________________________________________________
Dear Colleagues,
I know many of you are physically and emotionally exhausted after this long and contentious election.  I have struggled with what to write since 3:30 this morning.  The election has had an impact on many people in a way that none of us could probably have ever imagined.
I recognize that many of you had to process the results very quickly in order to be prepared for discussion with and reaction from your students.  This could not have been an easy task as it has been difficult to talk about so many aspects of this election with students. 
Given the polarizing nature of the election, many of our students do not know what to expect. There are students who express fear, dismay and concern for their future and we need support them.  Others may be enthusiastic about the result and we need to protect their right to express their views.
One of my concerns about our national discourse is that we have lost our ability to engage in thoughtful dialogue about serious issues in a respectful manner.  While we do not have control over what happens at the national level, we can create a culture in our schools that is respectful and supportive. Hopefully, the work we are doing now will help our students to be prepared to participate in a less divisive world. Given where we are right now, I recognize this is a tall order.
I know these conversations will continue in the coming days as we process the historic nature of what we have just experienced.  I appreciate the magnitude of the challenge we face as both educators and citizens.
Best,D

Seuraavaksi oman sairaalani johtajan viesti:
This morning many of us woke up bleary eyed after a long night and long election season. Reading the news today may leave some of you excited and expectant, while some will surely be feeling sad or even devastated. All of us have questions. What will this mean for our country; for our families; for healthcare and for what we do here at the Medical Center?

The honest truth is that I don’t have answers to many of these questions. The answers to these questions will certainly reveal themselves over time, and perhaps each of us in our own way will have the ability to influence the answers.
 At the same time, I do know a number of things. The incredible importance of what we do, the reason we were founded more than a century ago remains unchanged. First and foremost, we will continue to do what we do best – to provide great care in the most compassionate way possible to all who come to our door. It has never been more true that we will take care of each and every person that needs our care. We have always taken care of patients without regard to what they look like, where they come from, or whether or not they can pay for their care. These things are core to who we are. It has always been true and will always be true for us as we move forward. Nothing in the election changes these values of ours.
I’m well aware that there is a diversity of opinion about the outcome of the election. What I would ask, especially at a time like this, is for all of us to be kind to each other. This too has always been our strength. I know this will continue to be true.
Thank you so much, K

Tuloksesta riippumatta - tai oikeammin sen lopputuloksen aivan toisin edeltävästi arvaten - suurinta hupia meille tuotti vaalien seuraaminen. Ne olivat niin absurdia parodiaa, ettei siihen välttämättä olisi edes tarvinnut lisätä hauskuutta. Vaan tarjolla sitä on ollut. Sekä Trumpin että Hillaryn Saturday Night Live- ja Tonight Show-esittäjät olivat niin hupaisia, että lähes päivittäin niihin palattiin. Meillä asui kolme Trumpia - WRONG! NOT! Huge! Bigly. Fantastic! Catastrophe. Thank me! Tässä parhaita linkkeja: (Trump interviewing Clinton)(Trump vs Clinton Second Debate)(Trump calls Madea)(Trump vs Clinton Third Debate). Hauskuudesta minut tosin herätti Pikku-O:n vaalipäivää edeltava kommentti:"I am scared for tomorrow". Selityksenä oli se, että Trumpin voittaessa alkaa kolmas maailmansota ja hän ei voi eä käydä Meksikossa, johon hän haluaisi päästä käymään.

Jätän vaalit nyt taakse ja siirryn takaisin syyskuun alkuun käyden lyhyesti läpi syksyn tapahtumat. Lapset olivat juuri tulleet Suomesta ja edessä oli vain pitka Labor Day-viikonloppu ennen koulunalkua. Koulunalkuun liittyi jännistystä, sillä Iso-O siirtyi E:n kanssa yläkouluun. E on koulun vanhimpia, Iso-O nuorimpia. Muttei suinkaan pienimpiä, sillä minuakin pidempi matami menisi helposti lukioikäisestä. Pikku-O jatkoi ainoana alakoulussa, jossa hän sai opettajakseen Boston Collegesta juuri valmistuneen nuoren opettajan.

Koulu on jatkunut rutiininomaisesti. Erona aiempaan on se, että Pikku-O on lähes viikottain, usein montakin kertaa viikossa kulkenut koulubussilla. Koulubussin lähtöpaikka on meille epätäydellinen, sillä sinne joutuu kävelemään usean sadan metrin matkan väärään suuntaan. Olen usein heittänyt hänet sinne autolla töihin mennessäni.

Iso-O on ottanut yläkoulusta paljon enemmän irti kuin veljensä. Hän on osallistunut suunnilleen kaikkeen aktiviteettiin ja on positiivisella mielellä yrittämässä monenlaista uutta. Esimerkkeinä todettakoon kurpitsan koristelukilpailu, jossa hänen hymyilevä noitakurpitsansa sai erityismaininnan:"Cutest Pumpkin" tai pyrkiminen (ja pääseminen) koulun musikaaliin:"Fiddler on the Roof" tai osallistuminen kodittomien lahjojen hankkimiseen tai ilmoittautuminen "Math Olympiad"-matematiikkakilpailuun tai ... Läksyjen määrä on välillä meinannut yllättää, kun vasta nukkumaanmenon lähestyessä on tullut keksittya, mitä vielä olikaan tehtävä. Hyvin on silti mennyt; ensimmäisen jakson välitodistuksessa oli kaikissa aineissa vähintään 98.25%.

E on keskittynyt olemaan teini-ikäinen. Hänellä on niin ihania kavereita, etten voisi olla iloisempi. Kaikki läksyiltä ja muulta liikenevä aika menee kännykässä surffailuun. Jopa niin, että öisinkin on poikien huoneesta kajastanut sininen valo. Kännykkä on siirtymässä pois huoneesta, ellei tilanteeseen tule muutosta. Koulun kanssa he kävivät yön yli retkellä Thompson Island:illa Bostonin saaristossa, mutta muuten koulunkäynti on ollut varsin rutiininomaista.

Sekä E että Iso-O osallistuivat "Cross Country"-juoksutreeneihin ensimmäisen parin kuukauden ajan. E oli koulujen välisissä kilpailuissa aina 10 parhaan joukossa, parhaimmillaan kolmanneksi paras, ja Iso-O:kin  puolivälin paremmalla puolella. Alkuun hänen juoksuunsa liittyi hassuja piirteitä, kuten juokseminen 2 litran pullon kanssa tai juttelu kaverin kanssa joukon perällä, kun ensimmäiset olivat jo lähteneet. Matka oli noin 2 mailia eli 3,2 km. E:n paras aika oli hieman yli 10 minuuttia.

E:n koulun ulkopuoliseen elämään on Cross Countryn ja juuri alkaneen Winter Running-treenien lisäksi kuulunut jälleen yhden kaverin Bar Mitzvah sekä yhtäkkinen katoaminen kotoa kaverin kanssa hengailemaan. Hengailu oli ollut hänellä tiedossa päivien ajan, muttei hän siitä ollut meille muille mitään muistanut mainita. Suurin juttu hänen kohdallaan on kuitenkin oikomishoidon alkaminen. Hän käy kuukausittain rautojen säätämisessä. Aivan alkupäiviä lukuunottamatta ei niillä ole hänen elämäänsä juuri ollut negatiivista vaikutusta. Suunnilleen kaikilla hänen kavereillaan on ollut tai on edelleen raudat suussa.

Iso-O on käynyt viime viikonloppuun saakka viikottaisessa pyöräilyklubissaan kavereidensa kanssa, Naomin ja Tierneyn syntymäpäivillä, Tierneyn perheen kanssa North Conveyssa monta yötä ja päivää kestäneellä retkellä seka ensimmäisissä Bat Mitzvah-juhlissaan. E:n vastaavista juhlista poiketen nämä olivat ortodoksijuutalaisten järjestämät ja siten hyvin vanhakantaiset. Mutta hauskaa oli ollut. Hain hänet puoli kahdeltatoista illalla ja kesken jäi sittenkin. Vähemman hauskaa Iso-O:lla on ollut meidän omalla kirkollamme. Hirveä meteli oli sekä etukäteen että jälkikäteen, kun hänet "pakotettiin" toimimaan avustajana messussa. Tämä on perinteisesti ollut yläkouluikäisten toimi ja nyt nakki napsahti hänelle.

Pikku-O on isosisaruksistaan poiketen halunnut osallistua pyhäkouluun ja on siellä melkein viikottain käynyt. Erittäin reippaana hän oli kanssani Children's Hospital:in neurologialla, jossa hänelle kerrottiin, että hän on "a perfect third grader" aiemmasta puheterapiatarpeestaan ja eri kokoisista pupilleistaan huolimatta. Hän oikein pullistui tämän kuullessaan. Positiivisuutta ei taida lasten kohdalla olla koskaan liikaa.

Vuokraemäntämme Alice kävi käynnillä. Meidän olohuoneemme maalataan. Hän päätyi kaatamaan pihaltamme kaksi aivan terveennäköistä kuusipuuta jättäen kaksi lähes kuollutta isoa lehtipuuta paikoilleen. Ullakon hän haluaa tiivistää, vaikkei sillä ole mitään merkitystä muuten niin hataran talon lämpötehokkuuden kannalta. Hyvänä asiana kuitenkin tapahtui se, että saimme viimein eurooppalaistyyppisen pesukoneen ja vaatteemme alkavat ihan oikeasti peseytyä.

Joulukuun 19. päivä on Electoral Collage-äänestys. Silloin vaalitulos vahvistetaan Trumpin hyväksi. Elleivat valitsijamiehet yllätä...