Kouluvuosi alkoi syyskuun 4. päivä, perinteisesti heti maanantaisen Labor Day:n jälkeen. Vaikea oli herätä. Pikku-O oli unohtanut laittaa herätyksen päälle ja Iso-O vain käänsi kylkeään häntä ylös patistaessani hänen itsetoivomaansa aikaan. E:lla sen sijaan ei ollut minkäänlaisia hankaluuksia, sillä hänen koulupäivänsä alkoi vasta hieman ennen puolta päivää.
Viimeiset lomapäivät
Talohommia
Ennen ensimmäistä koulupäivää, pari viikkoa Suomesta tulomme jälkeen tietysti tapahtui kaikenlaista. Yksi ällöttävimmistä tapahtumista liittyi talossa hiippailleeseen rottaan (tai oikeammin rottIIn). Työhuoneesta rappuset alas oli puurohiutaleita jonossa. Niitä seuratessa löytyi iso kolo yhdessä kakkoskerroksen työhuoneen laatikossa, jossa oli ollut vaelluskuivamuonaa säilytyksessä. No eipä ole enää. Walham Services tuli paikalle, tukki todennäköisiä rotankulkureittejä sekä keittiössä että talon ulkopuolella ja laittoi rotanmyrkkyä keittiönkaappien alle sekä kellariin. Muutama päivä sen jälkeen löysin yhden kuolleen rotan ulkoa ja kaksi kellarista. Ne hautasimme Pikku-O:n hieman herkistyessä ja E:n ollessa aavistuksen pettynyt, että ne kolme olivat pienempiä kuin hänen odottamansa kissankokoinen viemärirotta. No, sellainen löytyi hajun perusteella takaverantamme alta. Siella se on vieläkin. Veranta pitäisi purkaa, jos haluaisi sen pois. Haju on onneksi helpottanut, kun pihan muut eläimet ovat sitä käyneet sieltä syömässä.
Positiivisempi huomio. Saimme uuden jääkaapin ja astianpesukoneen. Kumpikaan ei tosin suuresti parantanut elämänlaatuamme. Jääkaappi on edelleen mallia Amerikka; aivan liian syvä ja aivan liian vähän hyllyjä sekä aivan liian pieni pakastekaappi sen yläpuolella. Astianpesukone on erittäin hiljainen, mikä on tietysti hyvä, mutta pesutulos on paljon edellistä huonompi. Ei tule enää kuuloonkaan olla huuhtelematta astioita ennen koneeseen laittamista. En tykkää.
Lasten lomailua
E joutui hammaskirurgille heti ensimmäisenä päivänä tänne saapumisemme jälkeen. Hän halusi ja sai hampaan mukaansa ja suunnittelee edelleen tekevänsä siitä korun. En varsinaisesti kannusta. Treenit alkoivat myos heti, kaksi viikkoa ennen koulunalkua. Perinteinen yokyläily jonkun joukkuekaverin pihalla teltoissa tapahtui myos. Ihan yhtä kivaa kuin vuosi aiemmin ei ollut, sillä pihalla oli paljon otokoitä, eikä paljua. Juoksujoukkueen ulkopuolinen kaveriporukka saapui meille viimeisenä lomapäivänä. Kuumasta kelistä (yli +30*C ja kosteaa) huolimatta viihtyivät pihallamme tuntitolkulla.
Iso-O:sta näkyi vain takavalot välittömästi tännesaavuttuamme. Hän oli lähes joka yö jossain tai kaverit täällä. Jopa kaverinsa Marthan perheen juhlien jälkeen hän jäi aamuun saakka, kun muut jo lähdimme kotiin nukkumaan. Pikku-O:lla sen sijaan meni eniten aikaa tietokoneella, kännykällä tai television äärellä. Ilmeisesti piti ottaa takaisin menetetty aika Suomi-loman aikaan.
Loman lopun matka
Juuri ennen koulunalkua teimme lyhyen, kahden yön matkan pohjoiseen. Majoituimme tuttuun Stonybrook Motel and Lodge-motelliin, josta lapset eivät ihan hirveästi pidä. On kuulemma "sketchy". No, ei sinne ollutkaan tarkoitus mennä aikaa viettämään. Tavoitteena oli Mount Lafayette-vuoren huiputus. Kävelyä tuli 8.5 mailia (13,5 km) ja korkeuseroakin noin 1000 m. Maisemat olivat kohdillaan ja palkitsivat urakan. Jaloissa kyllä tuntui. Syömässä kävimme Littletonin Thayers Olde English Pub-ravintolassa. Terassi oli hieman jännittävän urbaani, mutta kyllä jokikin pilkisti, kun oikein kurkisti. Ruoka oli tosi hyvää. Kotiinajopäivänä kävelimme 3.5 mailia suuntaansa melkein tasamaata katsomaan Franconia Falls-putouksia. Jotkut - en minä - kävivät uimassakin.
Labor Dayn jälkeen - lyhyt versio pitkän kirjoitustauon johdosta
Kaikille yhteistä
Koska aikaa on vierähtänyt, on vapaapäiviäkin ehtinyt olla jo kolme: Rosh Hashanah ja Yom Kippur ja Columbus Day. Veteran's Daykin on pian. Lapset arvostavat. Koulukuvaus on ohi, ja E on saanut kuvansa takaisin. Samoin influenssarokotukset kaikilla muilla paitsi E:lla, jolla hänelläkin pian.
Kevään MCAS-tulokset saapuivat postissa. E vetäisi täydet pisteet fysiikassa 280/280. Aikamoista. Hänellä ei muita koko osavaltion testejä ollutkaan. Iso-O oli englannissa ja matematiikassa molemmissa hieman koulukavereidensa keskiarvoa parempi; koulu on hieman alueen kouluja parempi; ja alue selvästi Massachusettsin keskiarvoa parempi. Ei siis valittamista, vaikka matamia itseään hieman mietitytti se, että englanti oli "Meets Expectations" eikä "Exceeds Expectation" kuten aiemmin. Pikku-O hypähti molemmissa, englannissa sekä matematiikassa ryhmään "Exceeds Expectation" ja oikein pullistui ylpeydestä, kun E häntä kehui.
Yhteisiä koulun ulkopuolisia asioita ovat olleet kirkon vuosittainen Welcome Back Dinner syksykauden alkamisen kunniaksi, Newtonin kierrätyskeskuksen aloittama keväästä syksyyn aina lauantaisin pyörivä "Reuse It Newton", johon voi viedä omat käyttökelpoiset tavaransa ja ottaa tilalle toisten tuomat. Iso-O on erityisen innoissaan ollut keräilemässä kirjoja. Saksalaisnaapurit järjestivät Octoberfest-juhlan ja heidän naapurinsa muutama viikkoa myöhemmin ulkoilmaelokuva-illan (School of Rock) illallisineen. Vieraskin meillä ehti käydä; I Helsingistä pysähtyi viikonlopuksi työmatkallaan Albanyyn.
E:n koulunalku
Koulu on kiireistä ja maastojuoksu kuutena päivänä viikossa tekee siitä vieläkin kiireisempää. Koulu menee pääosin oikein hyvin. Historian kokeesta tosin tuli hänelle yllätys 70/100 arvosana, vaikka fiilis kokeen jälkeen oli päinvastainen ("meni hienosti"). No, jalat pysyvät paremmin maantasalla, kun välillä ei mene liian jouhevasti.
Maastojuoksun osalta ensin piti löytää uudet lenkkarit ja piikkarit. Kävimme perinteisessä "Spikes Night"-tilaisuudessa, josta mukaan tuli jo samana päivänä vääräksi todettu malli. "Oikea" malli piti tilata Amazonilta kunhan ensin saimme palautettua "väärän". Huoh! Joka perjantai on ollut Team Dinner, joista yhteen jopa Iso-O huolittiin mukaan.
Kisat ovat menneet kohtuullisen tasaisesti. Yleisesti hän on Southin kolmanneksi paras, mutta kertaalleen toiseksi paras seuraavanlaisilla ajoilla:
Westfordissa viides ajalla 16:38 2.9 mailia, Garden State Invitational
5 km matkalla kahdeskymmenesviides ja toiseksi paras koulustaan ajalla 17:11,
kotikisoissa neljäs, Cambridgessa neljäs ajalla 16:31 (2.9 mailia), koulujen välisissä Boston Franklin Parkissa 17. ajalla 17:18. Hauskaa oli nähdä, kuinka E:lla on tuttuja eri kaupunkien juoksijoissa. Näitä tuttuja kutsutaan termillä "boys".
Keskusteluista huolimatta E on jälleen blondi kuuden muun joukkuekaverinsa kanssa. Tyttöjen joukkue värjää latvansa violetiksi, mutta pojat sitkeästi jatkavat valkaisua. Sivumennen sanoen, Iso-O osallistui juuri siihen Team Dinner-tilaisuuteen, jossa tukat värjättiin, ja houkutteluiden johdosta (ei ollut vaikea houkutella), hänelläkin on nyt kestovärjätyt, violetit latvat.
Vapaa-aikaa E:lla on tosi vähän ja hän käyttää sen ensisijaisesti kotona kännykällä. Hän kyllä mielellään lähtee mukaan, kun joku kutsuu, ja kävikin yhden kaverin synttäreillä Bostonissa Max Brenner Chocolate Bar:issa sekä Football Lights Night - ottelussa Southilla pimeän aikaan. Iso-O hyväksyttin mukaan.
Iso-O:n koulunalku
Iso-O on taas ottanut maljansa täytenä ja osallistuu jokseenkin kaikkeen mahdolliseen. Hän haluaa osallistua ennen koulun alkua harjoitteleviin Mostly Brass- sekä Acappella-kokoonpanoihin sen sijaan että olisi jatkanut bandia koulupäivän aikaan. Kuorossa hän on edelleen. Osallistuminenn Mostly Brass- ja Acappella-kokoonpanoihin käytännössä tarkoittaa, että kahtena aamuna viidestä hän lähtee E:n kanssa klo 7:00 lähtevällä koulubussilla sen sijaan että menisi hänelle tarkoitetulla bussilla tunnin myöhemmin. Oma valinta. Innoissaan hän on. Peer Leader (tukioppilas)-koulutus on jälleen käynnissä. Sekin tarkoittaa ylimääräistä puuhailua koulutyön ohella.
Iso-O on E:n tavoin koulunsa maastojuoksujoukkueessa. Hänellä se tarkoittaa treenejä neljänä päivänä viikossa sekä kilpailuja vähintään kerran viikossa. Hän on koulunsa 5.-7. nopein tyttö. Matka Middle Schoolissa on 2 mailia. Hänen viimeisin aikansa oli hieman yli 13 minuuttia. Melkoinen menijä hänkin.
Musikaali (tänä vuonna Mary Poppins) alkaa pian ja tiistaina on siihen pyrkiminen. Pyrkiminen sisältää laulun, tanssin sekä tekstipätkän.
Iso-O:n sosiaalinen elämä ei rajoitu kouluun ja koulunjälkeistoimintaan. Hän on herkästi menossa erityisesti Marthan, Tierneyn ja Talian kanssa, mutta muuallekin on vetoa. Yökyläily Ellien luona oli mielenkiintoinen aikuisen näkökulmasta. Järkyttynyt Ellien äiti aloitti vilkkan aikuisten välisen sähköpostiviesteilyn jälkikäteen pornosta, jota tytöt olivat jonkun puhelimesta erehtyneet katsomaan. Iso-O oli vähäisessä roolissa, mutta eniten minua hätkähdytti vanhempien ylitsepursuava järkytys.
Muita hänelle hauskoja tapahtumia ovat olleet Naomin Bat Mitzvah sekä Sam-kaverin kuvaamassa lyhytelokuvassa "näyttely".
Pääsin tutustumaan Iso-O:n ja Tierneyn uuden lempibandin Lovelytheband:in musiikkiin Cambridgen Sinclair-ravintolassa. Tykkäsin itsekin. Iso-O oli ihana teini, joka ei meinannut päästä yli siitä, että laulaja tuli yleisön joukkoon ja hänen kosketusetäisyydelleen (kyllä, hän onnistui koskettamaan laulajan kättä), eikä siitä, että rumpalin rumpupalikka lensi hänen syliinsä (se on nyt meillä kotona, eikä siitä luovuta).
Pikku-O:n koulunalku
Pikku-O on siskonsa tavoin ollut ihan hirmuisen aktiivinen kaikenlaisessa. Syynä siihen on erityisesti se, että viidesluokkalaiset ovat koulunsa vanhimpia ja keräävät rahaa omiin valmistujaisjuhlallisuuksiinsa. Rahankeruutilaisuuksia on ihan koko ajan. Hauska sellainen - vaatien toki massiivisen vanhempien tuen - oli Haunted House, jossa koulun yläkäytävä muutettiin kauhujen tunneliksi ja alakerrassa oli kaikenlaista Halloween-aiheista aktiviteettia. Pikku-O yhdisti voimansa kolmen kaverinsa kanssa ja heidän "huoneensa" sisälsi neljä zombia (pojat) sekä koristeluiden lisäksi dry ice, jonka huolehtimisessa aikuisilla oli roolinsa. Tapahtuma kesti kaksi tuntia ja nettotuotto oli yli $4000. Eli kannatti.
Koulu menee odotusten mukaisesti, kuulin juuri opettaja-vanhempitapaamisessa. Perustyön lisäksi heillä on useita luokkaretkiä. Viimeisin oli Hale Reservationille, jossa Pikku-O ylitti itsensä ja uskaltautui köysien varassa useiden metrien korkeuteen. Näin siitä videon, jolla kuului jatkuva luokkakavereiden kannustushuuto. Aika kiva!
Pikku-O on myös osallistunut koko Newtonin viidesluokkalaisille tarkoitettuun Funtastic Fridays-tapahtumaan ja kävi pyrkimässä Massachusettsin lapsikuoroon. Tulosta emme vielä tiedä, mutta opettaja kehui Pikku-O:n laulua ja joudunkin toteamaan, että hän on lapsistamme ainoa, jolla laulaminen on luontaista ja sävelkorva kohdallaan.
Pikku-O on kovasti kasvanut vastuuntuntoisemmaksi nuoreksi mieheksi, mutta joiltain osin harjoittelu on vielä kesken. Kävimme juuri maksamassa myöhästymismaksun kahden kirjastonkirjan johdosta.
Oma reissuni Rhode Islandiin
Osallistuin kaksipäiväiseen NECC 2018-konferenssiin Newportissa Rhode Islandissa. Olisin hyvin voinut ajaa paikalle päivittäin, mutta jäin yöksi Jailhouse Inn-hotelliin. Paras aamupala koko täälläoloaikanamme. Lähes eurooppalaista tasoa. Itse konferenssi ei juuri uutta tarjonnut, mutta olihan se hauska viettää aikaa luennoilla kiireisen poliklinikan sijaan. Erityisesti koska olin juuri edellisenä päivänä tehnyt Vascular Neurology Board Exam-tentin.
Halloween on viikolla. Ulkona sataa ja tuulee kylmästi. Pohjoisemmaksi satoi jo ensi lumi. Talvi lähestyy.
