Lasten Suomi-loma oli melkein kuuden viikon mittainen. Minunkin melkein neljän - mikä sivumennen sanoen meinasi olla henkisesti aivan liikaa sihteerilleni. Ei ole nimittäin tapana olla kahta viikkoa pidempään putkeen. No, hän on päässyt järkytyksestään yli ja sitä osittain helpotti hänelle tuomani suklaarasia.
E oli ison osan lomastaan Jyväskylässä ja osallistui Jyväskylän kenttäurheilijoiden, JKU:n treeneihin. Saarijärven kisoissa hän juoksi yksin ilman muita kilpailijoita 800 m ajalla 2 min 5 s. Kankaanpäässä SM-kisoissa hän voitti alkuerät kirkkaasti 2.03.29 ja tuli loppukilpailussa pronssille ajalla 2.00.30. Voittajaksi tuli oman parhaansa juossut, jo 400 m aiemmin omalla parhaallaan voittanut Benjamin Lee ajalla 1.56.54 ja toiseksi Aleksi Rajaniemi 1.58.53. 1500 metrillä E juoksi hienosti kuudenneksi ajalla 4.21.21. Voittaja Leonard Markenin aika oli 4.08.15; hän paransi omaa parastaan yli 5 sekuntia.
Iso-O ja Pikku-O - ja E:kin osittain - pääsivät mökille, A:n ja M:n mökille, T:n äidinpuolen sukukokoukseen Kuopioon, Linnanmäelle ja Ahvenanmaan saaristoonkin päälomailupaikkansa Turun lisäksi. Jyväskylässäkin he saivat hetken pysähtyä serkku-U:n rippijuhlien ympäristössä sekä ennen Kankaanpään reissua.
Kankaanpäässä olimme kaikki. Asuimme rivitalon päätyasunnossa kävelymatkan päässä kisapaikasta, Leiskun yleisurheiluareenalta. E majoittui muiden urheilijoiden kanssa Kankaanpään opistolla JKU:n toimesta, mutta tuli päivittäin asunnollemme lounaalle. Olimme paikalla torstai-illasta sunnuntaihin. Hienot olivat kisat, ja ylpeä mieli E:n onnistumisista sekä hänen omasta tyytyväisyydestään jäi päällimmäiseksi tunteeksi. E osoitti oikeaa urheilijamaisuutta vastaanottaessaan pronssimitalia ja onnittelemalla voittajiaan hymyssä suin. Eero, Eero!
Minä itse sain viettää suuren osan lomastani Jyväskylässä. Hyvää aikaa. Pääsin kyllä käymään Oulussa, Turussa, Helsingissä, Espoossa ja Imatrallakin Kankaanpään lisäksi, ja kaikista niistäkin tapaamisineen ja tapahtumineen jäi kiitollinen mieli.
Matka Turusta Helsingin ja Islannin kautta Bostoniin sujui jouhevasti, mutta veronsa se ottaa - ainakin minulla. Kestää varmaan vielä hetken, että olen täydessä terässäni - aikaerohyppäyksen sietäminen on vuosi vuodelta vaikeampaa. Lapset tuntuvat jo olevan omia itseään. Nukkumaan jokainen vielä kuitenkin mielellään menee suhteellisen aikaisin.
Koska Icelandair perui alkuperäisen lentomme, jouduin menemään töihin heti tuloiltaa seuraavana päivänä. Työhuoneeni oli muuttunut, tietokone ei käynnistynyt ja potilaslista oli täynnä. Lisäksi kanssani oli yllättäen kolme erikoistujaa, joiden opetuksesta kaiken ohella minun odotettiin suoriutuvan. No, onneksi kaikki potilaat olivat hyvällä tuulellä ja itse asiassa nauroimme yhdessä vaastaanottoajan ajan usean heistä kanssa. Erikoistujatkin olivat mukavia.
E meni Iso-O:n kanssa suorittamaan joka toinen vuosi vaadittavan Impact Testing-kokeen, joka on - mielestäni täysin tilannetta parantamaton - yritys pienentää aivotärähdysten pitkäaikaisvaikutuksia High School urheilijoiden keskuudessa. Treenit alkoivat heti toisena kotonaolopäivänä aloittaen ensimmäisen kolmesta urheilujaksosta, Crosscountry Runningin eli suomeksi maastojuoksun, jossa päämatkana on 5 km. Uudet lenkkarit on taas hankittu - jälleen Heartbreak Hill-kaupasta, jossa lauantaina oli töissä joukkuekaveri ja saimme siten 20% alennuksen. Treenien lisäksi koulun lähestyvästä alusta muistuttaa se, että hänen pitää lukea kuusi ensimmäistä kappaletta monisatasivuisesta Yhdysvaltain historia-kirjasta sekä kerrata kemiaa. Molemmat tuntuvat hieman häntä stressaavan. Onneksi hänellä on ollut mahdollisuus kaikenlaiseen mukavaan, joista yksi oli päiväristeily Cape Codille Saylorin, Collinin ja Kritin kanssa. He menivät Provincetowniin, joka on jo pitkään ollut LQBTQ-kaupunki, ja jossa juuri sattui olemaan Carnival. E oli ihan hirveän mielissään kertoessaan, kuinka ravintola oli täynnä drag queen-pariskuntia ja kuinka tarjoilija, tummaihoinen mies, päässään paholaisen sarvet, oli pukeutunut tiukkaan nahka-asusteeseen, joka jätti sekä vatsalihakset että nivustaipeet avoimiksi.
Iso-O on ehtinyt jo olla Soleilla yötä, lounaalla Sweet Tomatoes-ravintolassa ja lyhyesti tavata muita ystäviään. E:n kanssa oli helppo käydä samainen Impact testing-koe, ja Crosscountry-treenit ovat alkaneet hänelläkin. Ainakin alku on ollut hyvä. Hänellä tulee olemaan treenejä 'ainoastaan' arkipäivisin; viikonloppujuoksu suoritetaan omatoimisesti. Kotona hän on organisoinut omaa huonettaan lähinnä visuaalisesti - seinä on täynnä LP-levyjä. Odotan edelleen työpöydän järjestäytymistä sellaiseksi, että siinä mahtuu tekemään ylipäänsä mitään - optimaalisesti toki sellaiseksi, että siinä oikeasti mahtuu tekemään läksyt.
Pikku-O sai kuulla kuuluvansa Brown Middle Schoolin Team Red, homeroom 137-porukkaan, mutta ei yhtään vielä tiedä, ketä muita kuuluu samaan. Kuudesluokkalaiset, joita on yli kaksisataa, on jaettu kolmeen tiimiin ja niissä noin 20 oppilaan luokkiin yrittäen tehdä niistä kaikista mahdollisimman tasaisia. Aivan parhaat kaverit ovat eri tiimeissä, mutta Pikku-O on onneksi luonteeltaan tälläisissä asioissa sopeutuva. Lomanloppuun on jo mahtunut paljon ruutuaikaa, ja saimme siksi tehtyä uudet säännöt, joihin hän kokee voivansa sitoutua. Jää nähtäväksi. Youtuber-ura vaatisi aika paljon enemmän...
Kävimme viemässä ylijäämätavaraa Reuse it Newton-kierrätyskeskukseen - ja toimme mukanamme samanlaisen määrän uutta E:n kauhuksi. Sieltä Iso-O toi seinälle kiinnittämänsä LP-levyt ja sieltä löytyi myös Pikku-O:lle lukulamppu. Tierneyn perheen loman vuoksi me pääsimme kokeilemaan Hello Fresh-palvelua (unohtivat peruuttaa tilauksen). Saimme kahden päivällisen tuotteet pakattuna yksityiskohtaisine ohjeineen. Teimme yhdessä kanaa kirsikkakastikkeessa, paahdettuja porkkanoita ja manteli-valkosipuli couscousia. Tänään on vuorossa makkara-paahdettu paprika pasta. Molemmat siis lihansyöjille. Iso-O sai/saa kuitenkin osansa ennen lihan lisäystä. Aika hauska konsepti, mutta emmeköhän me pysy ihan perinteissä ruoanvalmistustyylissämme.
Tästä jatkamme laskeutumista kohti perusarkea. Minun osaltani se jo alkoi. Lapsilla on vielä hieman yli viikko. Koulu alkaa tiistaina 3. syyskuuta. Palaamme.
