Covid 19 - Yhdysvaltain ongelmat koronan kanssa jatkuvat lasten kesäloman edetessä

Todella kiireinen päivystysviikko on nyt takanani ja hetken saan hengähtää kotona. Lapset ottivat vetovastuun päivällisistä. En voisi olla kiitollisempi. Joka päivä ehdimme yhdessä syödä, vaikka aika myöhäiselle välillä menikin. He tekivat edellisenä päivänä uunissa valmistetusta lohesta salaatin, joka oli todella maukas. Iso-O toimi priimusmoottorina ja E oppi uuden taidon - kananmunat laitetaan veteen varovasti lusikan kanssa, ei pudottamalla niitä sinne korkealta. E ideoi ja toteutti sekä kasvisnuudeliwokin että uunimunakkaan saaden vain minimaalista apua kahdelta muulta. Yhdessä he tekivät viimeisenä päivystyspäivänäni pestospagettia. <3 

Uutisrintamalla tapahtuu

Koulujen aukeamismahdollisuuksista on maskien lisäksi siitäkin tullut poliittisesti jakava asia, vaikkei niin yhtään olisi varaa olla. Trump vaatii kaikkia kouluja täysin auki ilman rajoituksia ja ilman minkäänlaista suunnitelmaa heti syyslukukauden alusta, vaikka isossa osassa maata pandemia on vain kiihtymässä. Hänen mukaansa asiaan muutoin suhtautuvat haluavat vain haitata hänen uudelleenvalintaansa. Hänen hallintonsa on yllättäen estänyt koronavirustietojen julkaisun CDC:n sivuilla siten, että tiedon saaminen on selvästi vaikeutunut, mikä suoraan vaikeuttaa kouluja tekemästä suunnitelmia. Tunnelma alkaa olla melko tiivistynyt; ihmisillä alkaa viimein tulla mitta täyteen Trumpin hallinnon kanssa. Mary Trumpin kirja (Too Much and Never Enough) valotti Trumpin psykopatologiaa, mikä tietysti hiemankaan häntä seuranneelle on ollut aika selvää ennenkin. 
 

Sekä demokraattien että republikaattien isot presidentinvaalien valintapäivät (Conventions) lähestyvät. Siellä monimutkaisen järjestelmän mukaisesti virallisesti valitaan kummankin puolueen ehdokas. Ellei ihmeitä tapahdu, Trump/Pence saa vastaansa Bidenin tummaihoisen naisehdokkaan kanssa. Aivan hirveä mustamaalaaminen ja pelottelutaktiikka on käynnissä, puolin ja toisin. Siitä en yhtään tykkää.  Trump on keksimässä jos minkälaisia harhautuksia, sillä hänen kannatuslukunsa ovat olleet laskussa. Hän on mm. alkanut lähettää osavaltion poliiseja eri kaupunkeihin "hillitsemään" mellakointia, vaikka todellisuudessa siitä on ollut enemmän haittaa juuri tuohon, ja vaikkei apua ko. kaupungeista ja osavaltioista ole pyydetty. Trump lisäksi määräsi Houstonissa sijaitsevan Kiinan suurlähetystön suljettavaksi rangaistuksena sille, että Kiina vakoilee Yhdysvaltoja. Niin tekee, mutta tällaiset sodanjulistukset pari kuukautta ennen vaaleja ovat aika läpinäkyviä. Hän aloitti kolmen kuukauden tauon jälkeen päivittäiset 'tiedotustilaisuudet' koronaan liittyen ilman yhtään asiantuntijaa mukanaan. Hän ehdotti vaalien siirtämistä eteenpäin 'turvallisuussyihin' viitaten. Kaikessa hiljaisuudessa molempia puolueita edustavia jäseniä monilta eri yhteiskunnan osa-alueilta on alkanut mittavat keskustelut, mitä tehdä, mikäli Trump ei hyväksy vaalitappiotaan, eikä suostu lähtemään. Voi tulla aika jännittävät ajat marraskuun 3. päivän jälkeen ennen tammikuun loppua, mikäli hän häviää.

Jännäksi on menemässä siksikin, että Ruth Bader Ginsburg on taas saamassa sytostaattihoitoa - tällä kerralla palliatiivista sellaista uusiutuneen haimasyövän johdosta. Demokraatit pidättävät hengitystään. Jotta Trump ei pääse valitsemaan jo kolmatta korkeimman oikeuden tuomariaan, Ginsburgin pitäisi porskuttaa helmikuuhun saakka (olettaen ja niin paljon toivoen, että Trump ei enää tuolloin ole Yhdysvaltain presidentti). Mitch McConnell, niljake, joka esti Obamaa nimittämästä tuomaria viimeisen vuotensa aikana kieltäytymällä ottamaan ehdokasta senaatin käsittelyyn ennen vaaleja, on nimittäin ilmoittanut, että tällä kerralla lähestyvät vaalit eivät viivästytä nimitystä.     

Lasten lomailua
E pääsi eroon hammasraudoista neljän vuoden jälkeen. Aika iloinen oli mies. Leveällä amerikanhymyllä hän pyörähteli ympäri taloa saaden Iso-O:n kiljahtelemaan, koska hän näytti niin erilaiselta ("you look like a killer". Hmmm!?!?). Seuraavina päivinä hän tosin moneen otteeseen totesi, että osa hänen identiteettiään on viety; hän on kasvanut pienestä pojasta nuoreksi mieheksi raudat suussaan. Nyt hänellä on pysyvä rautavaieri sekä ylä- että alahampaiden takana ja öisin käytettävät hampaita paikallaan pitävät muotit varmistamassa, että vuosien 'kärsimys' ei ole mennyt hukkaan. 

Tätä uutta amerikanhymyä tarvittiin E:n seniorikuvauksissa. Ne tuottivat melkoisen pettymyksen minulle. Tilasimme ennakkotilauskaavakkeen mukaan 8-10 erilaista kuvaa, 2-3:lla erilaisella varustuksella sekä valmistujaisviitalla ja -hatulla (se sellainen hassu elokuvista tuttu musta lärpäke). Ainoa, mikä näistä ennakko-odotuksistani toteutui, oli useita eri poseerauksia. Viittaa ja hattua ei käytetty koronaa syyttäen ollenkaan, eikä toisia vaatteita vaihdettu. Jäljessä tullut tyttö tosin vaihtoi vaatteensa, joten tämä osio meni kyllä E:n vastahankaisuuden piikkiin. Minua harmitti aika paljon, sekä E:n puolesta että johdosta.   

AP-testien tulokset saapuivat pari viikkoa sitten. Historiasta tuli täydet 5, mutta kemia jäi 4:ksi. Se on oikeasti hyvä tulos, mutta E:a selvästi harmitti. Hän toivoi saavansa molemmista 5, jotta olisi niillä pystynyt jatko-opintohakemuksiaan kiillottamaan.

Boston College:n valmentaja otti yhteyttä ensimmäistä kertaa, E:n toisen sähköpostin jälkeen ehdottaen puhelinsoittoa. Viikko kului, eikä mitään kuulunut. E laittoi uuden viestin todeten, että hänen puhelimensa oli hetken toimimattomana vesivahingon vuoksi. Oikeasti ajattelimme antaa valmentajalle takaportin. No, häneltä tulikin sitten heti viesti, että hän oli yrittänyt soittaa. Sopivat uudesta soitosta. Testasimme puhelinta monin tavoin ja se alkoi toimia. E odotti koko päivän. Kun illalla tulin töistä kotiin, hän oli henkisesti aivan uupunut. Testasimme puhelinta jälleen. Eipä toiminut. Hän sitten soitti minun puhelimestani omaan puhelimeensa ja jätti viestin. Viestiä ei näkynyt saapuneeksi. Vastaajan asetukset olivat pielessä. Hän uudelleenasetti ne - ja kuuli valmentajan jättämän viestin. Hän laittoi todella pahoittelevan tekstiviestin ja soitti seuraavana päivänä itse. Vastoinkäymisistä huolimatta puhelu meni hyvin ja E oli helpottunut.

Sosiaalisuutta median ulkopuolella hän on harrastanut kahdesti viikon sisään menemällä picnicille Adelen ja Talian kanssa. Kotiin hän tuli sovitusti kahteentoisa mennessä molemmilla kerroilla. Olin jo nukkumassa, mutta silti hän tuli kertomaan, että oli tullut kotiin. Niin söpöä! 

Iso-O virkkaa nyt toppeja ja hattuja. Ensimmäinen meni hieman pieleen. Ei muuta kuin purkamaan. Siitä tuli hieno. Hän istui E:n harmiksi hattu päässään katsomassa televisiota virkkuukoukku ja lanka koko ajan mukanaan. Virkkaamisen lisäksi hän ollut useita kertoja viikossa menossa. Hän kävi Talian kanssa istuskelemassa pitkästä aikaa, ja Abbyn kanssa hän on tehnyt vaikka mitä useaan otteeseen. E kysyi, onko hän vaihtanut Marthan Abby:iin. Siivottuaan huoneensa aika pitkän ajan jälkeen, hän löysi E:n antamat fysiikan muistiinpanot. Ne olisivat olleet hyvät Freshman-vuoden aikana. Nyt niillä ei tee enää juuri mitään; Iso-O on fysiikkansa suorittanut. Huone kannattaisi pitää siistimpänä. Ehdotin hänelle huoneen siivoamisen sellaiseksi, että kuvan voisi julkaista sisustuslehdessä. Hän melkein onnistui. Paitsi jos jätti huomiotta oven ulkopuolelle ilmestyneen rojukasan. 

Syksyn maastojuoksukauden ensimmäiset kapteenitreenit sekä E:lla että Iso-O:lla tapahtuivat Southin ympäristössä. E ei meinannut mennä, mutta meni, kun motivoin. Iso-O tiesi heti menevänsä. Poikien joukkueesta oli moni paikalla, tyttöjen joukkueesta vain kapteeni Saylor, Iso-O ja Abby. Toiset treenit vetivät paikalle enemmän porukkaa myös tyttöjen joukkueesta. Ne olivat Cold Spring Parkissa, johon E ja Iso-O menivät ja tulivat yhdessä. Juosten.

Newton Tab:issa on joka viikko Sudoku. E:lle ja Iso-O:lle tuli riita, kumman vuoro on. Hoh hoijaa. Ottaisivat kuvan, niin molemmat voivat sen ratkaista. Sarjassamme turhia riitoja.

E:n vuosia sitten rakentama, nykyään Pikku-O:n pöydällä majaileva Lego-ukko särkyi, kun Iso-O hermostuksissaan potkaisi uimapallon kohti E:a, joka seisoi Lego-ukon vieressä. Pikku-O teki kyltin:"R.I.P. The Lego Man killed by Iso-O who shot him in the head with a ball and destroyed his face. Build by E. 2014-2020. Go with god to heaven". E sai sen uudelleenkoottua, joten "Lego Man" jatkaa elämäänsä. Pikku-O:n kyltti on edelleen seinälle teipattuna. 

Elektronisten laitteiden lisäksi Pikku-O on löytänyt palapelit uudelleen ja istuu kuumassa yläkerrassamme tuntitolkulla niitä tekemassa. Hankin hänelle ainetta, jolla ne saa pysyvästi kasaan ja vaikka tauluksi seinälle. Se projekti on hänellä käynnissä. 

Yhteisiä juttua
Herätyskellot olivat soittamassa kukonlaulun aikaan hellekelisunnuntaina, ja onnistuneesti pääsimme matkaan rantakassit pakattuina kohteenamme Walden Pond. Se on jääkauden aikaisesta painaumasta muodostunut lampi melko lähellä meitä ja on tärkeä osa tämän seudun historiaa siellä kaksi vuotta viettäneen Henry David Thoreau:n (1817–1862) johdosta. Olimme perilä puoli yhdeksän aikaan, emmekä enää päässeet parkkipaikalle. Se oli täynnä! Hyvä tietää, että viikonloppuisin ei kannata yrittää. Vaikka en pitänyt kohtaloamme kovin todennäköisenä, olin silti katsonut meille valmiiksi Plan B-kohteen. Menimme Walthamin Prospect Hill Park:iin, jossa olemme käyneet aiemminkin. Rantakamppeissa vaeltaminen ei ehkä ollut kaikkein optimaalisinta, mutta tunnelma oli silti hyvä minua lukuunottamatta. Sen verran huonosti olin valmistautunut tähän, ettemme löytäneet näköalapaikkaa, josta olisi näkynyt Boston Skyline (mikä oli minun jokseenkin ainoa syy valita tämä vaellus). Ajomatkalla kotiin minun valittaessani pientä pettymystäni E totesi:"Early bird missed 2 worms". Nauratti. Olimme kotona pienen reissumme jälkeen sunnuntaiaamupäivänä klo 11. Normaaliloma-aamuina teinit olisivat vasta aloittelemassa aamuaan tuohon aikaan.      
 

Keittiön siisteys on ollut haastavaa koko korona-ajan. Tiskiä tulee niin paljon aiempaa enemmän, että astianpesukoneen tyhjentämisen ja täyttämisen koordinointii on ollut epäsynkronista. E huusi yhtenä iltana sisaruksensa alakertaan tyhjentämään konetta, jotta "äidillä on hyvä mieli herätä aamulla". Ooh. <3.

Kaiuttimet ja bassokaiutin saapuivat, nyt jo viikko sitten. Ne harmittivat E:a vaijereiden vuoksi aika paljon. Hetken meuhkattuaan hän otti ongelman asiakseen ja tunnin päästa vaijerit olivat todella siististi järjestyksessä. Sen jälkeen myös hän on sisarustensa tavoin löytänyt huoneen sekä Netflix-sarjojen että pelaamiseen hyvin sopivaksi.

Ostoksilla kävimme heinäkuun viimeisenä päivänä pitkän tauon jälkeen. Koronan vuoksi sovituskoppeja ei saa käyttää (en ymmärrä, miksi, mutta niin on), joten vaatteet piti ostaa arvaamalla. Ne saa kyllä palauttaa, mutta siihen liittyy omat vaivansa. Itse kriittisesti tarvitsisin siistejä työhousuja, mutta niitä juuri ei sovittamatta pysty ostamaan. Niinpä itse jäin - taas - vaatteitta. Iso-O:n suurin draivi ostosreissulle ei kuitenkaan liittynyt vaatteisiin vaan lankoihin ja ompeluun. Pitkä lista mukanaan hän keräsi Michaels-askartelukaupasta isoja lankakeriä ja vaateväriä oheistuotteineen ja oli aika iloisella tuulella. Olimme silti kaikki valmiita lähtemään kotiin. Ostoksilla käyminen ei ole kenenkään meistä lempihommaa.

Kävimme 20. heinäkuuta maanantaina keskellä päivää Reveressa olevassa ulkomaalaistoimistossa. Lapsia jännitti etukäteen ja en minäkään ollut täysin rentoutuneessa tilassa. He menivät sisään yksi kerrallaan, vastasivat kysymyksiin, tulivat kuvatuksi maski hetkeksi poisotettuina ja antoivat sormenjälkensä, Pikku-O:kin. Iso-O:n kohdalla virkailija luovutti yritettyäään ensin monta kertaa saada hänen hikisiä sormiaan kuivemmiksi, ja vain 6 hänen sormistaan tuli tietokantaan tallennettua. Aikaa meni noin puoli tuntia. Olin varustautunut paljon pidempään aikaan sulkemalla etävastaanottojani keskeltä päivää - ja menimme rannalle melkein pariksi tunniksi. Revere Beach on monia kilometrejä pitkä hiekkaranta, johon pääsee Bostonista julkisilla. Uimisen ja aaltoihin sukeltamisen jälkeen E ja Iso-O lähtivät rantaa pitkin juoksemaan omat päivälenkkinsä. E oli jo aikoja sitten tullut takaisin omalta 5 mailin lenkiltään, eikä Iso-O:ta näkynyt. Sitten alkoi näkyä usein kyykistyvä hahmo, jolla oli käsissään kaksi muovipussia. Hän oli alkanut kerätä roskia saaden kiitoksen ja hanskat uimavalvojalta. 

Nyt odotellaan viisumipapereita. Lakimiehen avustaja iloisesti totesi minulle, että käsittelyajat ovat 2 kk ja 6 kk meidäntyyppisille viisumeillemme. Kun ällistyneenä kysyin, voiko näin todellakin olla jatkoviisumeiden kanssa, sillä ajaudun ajokorttini kanssa oikeisiin hankaluuksiin. Noin tunti myöhemmin sain viestin: sairaalani suostuu maksamaan kiihdytetyn käsittelyn. Pieni toivo siis on, että juuri ja juuri ehdin ajokorttini uusia.

Vapaalla olen ensi torstaihin saakka. Mukavaa.