Covid 19 - Ennen joulutaukoa

Pääsin pienelle tauolle töistä jouluaattoiltana. Tämä kirjoitus sisältää tapahtumia ennen tuota hetkeä.

 

E:n juttuja

E:lla oli virallinen ranskankielitaidon testi. Meni kai ihan hyvin. Luulen, että suomenkielen kanssa olisi enemmän hankaluuksia. Vai mitä mieltä olette hänen sanonnastaan:"I am pro kinkku for joulu". Iso-O ei edes huomannut sanonnassa mitään kummallista.

Yale ilmoitti, että E:n hakemus oli "deferred". Se tarkoittaa sitä, että häntä ei hylätty eikä hyväksytty tässä vaiheessa vaan hänet siirrettiin ns. regular decision tilaan, jossa ilmoitus tulee muiden collegeiden kanssa samaan aikaan. Hän oli ymmärrettävästi pettynyt, kun hän avasi Yalen linkin meidän kaikkien ollessa hänen kanssaan tuolla hetkellä. Sellaista se elämä on - aina ei mene asiat toivomalla tavalla. Ja, eihän se "rejection" ollut. Sekin on melkoista. Kaikki kortit vielä käytössä Yhdysvaltain hakemusten osalta.

Seuraava oikea pettymys tuli vain päivää myöhemmin. Oxford ei hyväksynyt E:a. Ei yllättävää, sillä jokseenkin kaikki meni hakemusvaiheessa pieleen (aivan liian myöhään vaaditun testin tekeminen, täysin viimeistelemätön hakemus, ja SAT- ja ACT-testitulosten ja suosituskirjeiden myöhästyminen hakemuksesta). Neljä muuta UK-hakemusta on vielä sisällä. Niistä kuulemme vasta reippaasti vuodenvaihteen jälkeen.

Muiden kuin Yalen, BC:n, USC:n ja BU"n hakemusten lähetyspäiväksi muodostui viivytystaistelumme jälkeen 20. joulukuuta. Seuraava haastattelu varmistui heti lähetyspäivää seuranneena päivänä. Darthmouthin haastattelu on joulun välipäivinä. Jännää. 

Iso-O on todella hiihtänyt

Hain Iso-O:n ja Abbyn päivittäin harjoituksista. Autossa kuului jokseenkin joka kerta:"I'm so excited!" Ovat molemmat aika innoissaan hiihtokaudesta. Southin hiihtojoukkue on yli kaksi kertaa normaalia suurempi ja silti koko osavaltion neljänneksi pienin High School joukkue. Normaalisti joukkueessa on kuulemma noin 10 hiihtäjää, nyt 25, joista ainakin 7 on normaalisti Iso-O:n kanssa yleisurheilujoukkuessa.

 

Iso-O:n suksien voitelu, aktiviteetti, joka tapahtuu kerran viikossa, on virallisesti erään joukkuekaverin kotona. Iso-O miettii, josko tekisi oman varjovoitelunsa muutaman kaverinsa kanssa meillä, muttei ole vielä tehnyt mitään asian eteen. Katson, mitä tapahtuu. Hiihtämään hän meni heti lumimyrskyn jälkeen ensin lähipuistoon, jossa piti lähinnä tallustella suksilla. Sitten Snow Day:na Iso-O:n johdolla yhteensä neljä tyttöä varasi itselleen kahden tunnin slotin Westonista, jossa he pääsivät hiihtämään oikeille laduille. Iso-O kertoi olleensa heistä neljästä selvästi paras, kaksi muuta hyvää juoksijaa oli suunnilleen yhtä hyviä keskenään, ja Abby oli kaikkein kömpelöin. Iso-O oli taas aivan innoissaan, ja kertoi, että hän varmasti selviäisi hiihtoladuilla itsekseen (tarkoittaen, että saisi mennä omaa vauhtiaan, tulkitsen). Varsinaiset treenit ennen joululomaa olivat Southin sijaan Cold Spring Parkissa, jossa Iso-O hiihti(!) lenkin kaksi kertaa ympäri molempina päivinä. Huom! Latuja ei tietenkaan ole, kävelypoluilla sitä vain mentiin. Hän oli niin innoissaan, että meni vielä keskiviikkonakin joululoman jo alkaessa, Abbyn kanssa kahdestaan. Hieno homma! Ja hyvä siksikin, että jouluaaton ja -päivän välisenä yönä satoi vettä ja kaikki lumi katosi.

Pikku-O:n projekteja

Pikku-O lähti bussille ilman maskia. Onneksi äiti oli nähnyt tämän vaihtoehdon ennalta, ja laukusta löytyi varamaski. Koulu menee ihan hyvin, mutta unohduksia ja muita pikkujuttuja tapahtuu usein. Välitodistus oli aivan hyvä, mutta rivienvälistä näkee, että tämä yläkoululainen hyötyy naamakkain tapahtuvasta opetuksesta.

Pikku-O kävi laskemassa pulkalla mäkeä ja löi päänsä. Ei onneksi pahasti, mutta taas oli yksi pieni lisähuoli. Ei hän siitä minulle suoraan ilmoittanut. Kysyi vain tekstiviestillä, mitä lääkettä voi ottaa, jos pää on kipeä. Soitin perään.

Tämän hetken paras kaveri Cody vietti 13-vuotissyntymäpäivänsä Pikku-O:n ja Jaken kanssa lumisateisessa Cold Spring Parkissa tuntien ajan ulkoillen. Pikku-O valmisti lahjaksi Brownies, jotka olivat maistuneet heille kaikille. Hän heräsi varta vasten niitä leipomaan puoli kahdeksan aikaan sunnuntaiaamuna, jotta varmisti itselleen peliajan ennen ulkoilua (*silmäni jälleen pyörivät päässäni).

Jouluun, lumeen, kotiin ja töihinkin liittyvää

Hain glögiä tai oikeammin "Winter Wassail"-juomaa Trader Joesta neljä pulloa, mutta olisi pitänyt ottaa enemmän. Ihan on joutunut säännöstelemään. WholeFoodsiin menin oman aikataulurajoitusteni johdosta juuri ennen lumimyrskyä. Siellä oli kuin Venäjällä - aivan tyhjät hyllyt. Se harmitti, sillä se oli viimeinen mahdollisuus valmistautua jouluun ennen päivystysviikkoni alkamista.

Varsinainen lumimyrsky alkoi myöhään 16. joulukuuta illalla ja jatkui pitkälle 17. iltapäivään. Minulla oli onneksi etätyöpäivä. Pikku-O oli todella hyvällä mielellä heti aamusta lumimäärän nähtyään. Riitaa tietysti tuli kaikkien kolmen välille, sillä Iso-O:lla oli kiire hiihtämään ja kaikille oli hirveän tärkeää, ettei tule itse tehneeksi lapiollistakaan enemmän lumitöitä kuin toiset. 

Lumimyrskyihin liittyen koronavirus on aiheuttanut joitain pysyvämpiäkin muutoksia. Snow Days ovat suurilta osin jäämässä historiaan. Koulupäivät ja työpäivät vain muutetaan etäpäiviksi, nyt kun infrastuktuuri siihen on olemassa. Tämä on mielestäni hyvä kehitys, mutta harmittaa erityisesti Pikku-O:a, vaikka bonuksena tietenkin tulee se, että kouluvuosi ei jatku kesällä niin paljon pidempään. Snow Day ei ole kuitenkaan kokonaan kouluista hävinnyt, huomasin, mutta pääosin siis etänä mennään varmaan koronan jälkeenkin.

Lumimyrskyä edeltävästi hammaslääkäriasemalta ehdotettiin minulle peruutusaikaa seuraavalle päivälle. Ihmettelin, mutta menin lumikinoksissa tarpoen. Aika olikin peruttu lumimyrskyn johdosta. Hmm. Olisikohan ollut mahdollista olla tarjoamatta minulle tuota aikaa? Lumimyrsky kun oli kyllä meillä kaikilla tiedossa. Ajanmuutoksen johdosta meinasin menettää minulle jo aiemmin tarjotun ajan välipäiviltä, mutta laittoivat minut ylimääräiselle ajalle ikäänkuin anteeksipyyntönä. 

Tietokoneen subwoofer-kaiutin napsahti rikki Pikku-O:n käytön aikaan. Siitä syntyi riita poikien välille. Ikäänkuin se olisi ollut käyttäjän vika. E käytti paljon aikaa keksiäkseen, mikä siinä oli vikana. Googlaamalla selvisi, ettei sitä voi korjata. Olin aika harmistunut, sillä se oli ollut käytössä kokonaiset 4 kuukautta. Harmistuksestani johtuen en heti rynnännyt tilaamaan uutta. Hitauteni oli nyt hyvä, sillä E keksikin aivan toisen syyn sen toimimattomuuteen (virta ei ollut päällä), ja sen jälkeen se oli helppo korjata. Eikä tarvinnut tilata mitään. :)

Jouluvalmistelut alkoivat jo viikkoja sitten leipomisin ja koristeluin. Kiireisen päivystysviikkoni ennakoiden valmistin laatikotkin jo edellisenä viikonloppuna. Porkkana- ja lanttulaatikot tein lauantaina, ja perunalaatikon imeltymisen jälkeen sunnuntaina. Kodin siivous sattui sopivasti sekin joulua edeltävälle viikonlopulle (selityksenä: meillä on perussiivous vain kerran kuukaudessa).

Covid 19-rokotukset alkoivat Yhdysvalloissa 14. joulukuuta. Omassa sairaalassani ensimmäiset rokotukset annettiin 16. joulukuuta. Minä varasin oma aikani 23. joulukuuta aamulle, juuri sopivasti ennen joulutauon alkua, jotta mahdollisen reaktion johdosta en olisi joutunut pyytämään ketään toista töihin puolestani. Modernan rokote sai sekin FDA-hyväksynnän 18. joulukuuta ja on jo saapunut kohteisiinsa. Seuraavana vuorossa lienee Johnson&Johnson:in rokote ehkä tammikuussa?

 

BLS (Basic Life Support)-kortti pitää uusia kahden vuoden välein. Omani meni voimasta jo keväällä, mutta kursseja ei pidetty koronan johdosta. Viimein sain sen suoritettua. Nyt ovat taas elvytystaitoni päivitetty. E teki omansa kaksi vuotta sitten osana High School opintojaan ja Iso-O:lla lienee sama edessä keväällä. E on hassu, kun hän opastaa pikkusisaruksiaan, mitä elvytystilanteessa pitää tehdä:"Scene is safe. Are you okay? Please bring AED. Starting CPR".

Joulu on oikeasti todellakin jo meneillään tämän postauksen julkaisuhetkellä, mutta palaan siihen seuraavalla kerralla. Mukavaa joulun-ja välipäivien aikaa kaikille!