Covid 19 - Kevätloman aikaan

George Floydin murhaoikeudenkäynti päättyi kolmeen "syyllinen"-tuomioon 20. huhtikuuta. Se on iso asia ja saattaa osoittautua käänteentekeväksi Yhdysvaltain poliisin tavoissa toimia. Tai sitten ei.  

Koronarajoitukset senkun vaan mutkistavat kesämatkasuunnitelmiamme. Matkustamista ei suositella juuri mihinkään, Suomi mukaanluettuna. Suurin syy tähän on rokotusten hitaus maailmanlaajuisesti. Surullista. Ei niinkään edelleenkään siksi, että itse hinkuaisin matkalle, mutta kyllähän tämä on kurjaa lasten ja heille tärkeiden ihmisten kannalta.

E:n lomailua

E oli Saylorin, Kritin ja Collinin kanssa Newton Centerin uudessa Jinny's Pizza-ravintolassa syömässä. Olivat paikan ensimmäiset ulkonasyöjät ikinä ja herättivät sillä positiiivista huomiota sekä työntekijöiden että ohikulkijoiden keskuudessa. Jälkiruoalle he lähtivät Boston Collegen vierellä olevaan jäätelöbaariin (White Mountain Creamery) kävellen kampuksen läpi. Se teki uudelleen vaikutuksen E:n, joka oli jopa sanonut ohikulkeneelle opiskelijalle:"Should I go to BC?"  Hän oli saanut keskustella omia valintojaan ja kuullut muiden tilanteista. Kaikilla on vähän samansorttinen tilanne, hankala valita se itselle oikea. Opin uuden termin, "farmed". Se tarkoittaa sitä, että omat ykkösvaihtoehdot eivät toteutuneet. E oli "farmed from IVY".

Iso-O:n lomailua

Aivan loman alkuun Martha oli meillä Iso-O:n kanssa testaamassa "Eye Lash Perm" (silmäripsipermanentti?)-pakettia. Ilmeisesti mitään suurta harmia ei tapahtunut, kun en kuullut suurta dramatiikkaa. Naurua vaan, niinkuin niin usein näiden kahden kommunikoidessa. Tuloksena Iso-O:lla on silmäripset, jotka näyttävät ihan samalta kuin ennenkin paitsi jos katsoo tosi tarkkaan ja huomaa, että ehkä ne taipuvat hieman aiempaa enemmän.

Iso-O lähti Abbyn ja Allyn kanssa maratonmaanantaina klo 9:40 kävelemään maratonin ("Second Annual Marathon Walk") ja 8.5 tunnin kävelyn jälkeen melkein suoraan Allyn isovanhempien luokse Cape Codille yön yli kylään. Kävely meni yllättävän hyvin, ja virtaa riitti vielä majakalle kävelyyn, pyöräilyyn ja melomiseenkin. Seuraavan päivän iltana hän saapui kotiin kasvoillaan maskin aiheuttama rusketusraja.

Vaikka ajokortin kanssa teineillä onkin hankaluutena viisumisrajoitteet, olen jatkanut ajoharjoituksiamme. sillä ajatuksella, että ovat valmiita sitten, kun paperiasiat niin sallivat. Linkin takaa löytyy ajokokeessa testatut asiat. Niitä treenautan. Hienosti ovat molemmat oppimassa ja hetket ovat aika kivoja minullekin, kun ovat niin mielissään. 

 

Pikku-O:n lomailua

Pikku-O:n kanssa laiton siman tekeille kerrankin hyvissä ajoin. Hiivan kanssa oli taas vähän haastetta, kun en millään osaa laittaa sitä niin vähäistä määrää. Toinen ongelma oli se, etta ruskea sokeri oli päässyt loppumaan ja jouduin korvaamaan sen lähes kokonaan valkoisella. Ei taida tulla oikeanmakuista. Veikkaan jotain Lemonaden tyyppistä. Siellä se nyt porisee jääkaapissa vappua odottaen.

Pikku-O teki kaksi lasermiekkaa puunoksista. Hän ensin valmisteli oksat siten, että ne jo sellaisenaan näyttivät miekoilta, mutta kun hän maalasi ne punaisella ja sinisellä, ne näyttävät oikeasti aika hienoilta. Kiva projekti.

Koiravieras-Holly, Marthan perheen koira, saapui meille sunnuntaina 18. huhtikuuta viikoksi. Iso-O oli sen hoidosta päävastuullinen ja palkansaaja, mutta Pikku-O oli kyllä eniten innoissaan. Hyvä niin, sillä hän oli koiran hoitaja yli vuorokauden ajan, kun Iso-O:lla oli muita aktiviteetteja mielessään (ks. yllä). Hän lisäksi tarjosi viimeisenä aamuna ilmaisen palvelun isosiskolleen, ja heräsi ennen seitsemää hoitamaan koiraa. Hän oli aivan herkistynyt, kun koira lähti.   

Pikku-O:n kanssa kävin Drumlin Farmilla Lincolnissa päiväkävelyllä. Siellä oli normaaleja maaatilaeläimiä (lehmiä, lampaita, vuohia, sikoja, kukkoja, ja kanoja), mutta myös aivan outoja virityksiä kuten punakettu ja lukuisia erilaisia isoja lintuja aivan liian pienissä häkeissä. Niistä ei tullut hyvä mieli kummallekaan meistä. En suosittele paikkaa.

Yhteistä

Keskiviikkona 21. huhtikuuta meillä oli reissu Bostoniin. Olin varannut liput Greenway Carousel:iin, mikä oli ihan hauska kokemus. Nauratti itseänikin, kun istuin ylös-alas liikkuvan pöllön selässä. E:kin lauloi karusellimusiikin mukana ja heilutteli ohikulkijoille. Sen jälkeen haimme Faneuil Hall:in intialaisravintolasta annokset ja söimme ne rannan nurmikolla. E pääsi yli pettymyksestään, jonka aiheutti se, ettei hänelle viime kesältä tuttu japanilaisravintola ollut selvinnyt koronan yli. Keli oli tosi hyvä aina siihen saakka, kunnes olimme kävelemassä takaisin metrolle. Silloin alkoi sataa, melko yllättäen. Olipa hyvä ajoitus. Mieleen jäi vain aurinkoinen kesäkeli.

Minun lomani loppui torstaiseen etäpäivään. Perjantain olin jo sitten poliklinikalla tavaten potilaita aivohalvauksista migreenin kautta aina tuoreeseen myastenia-diagnoosiin saakka. Minkäänlaisia lahjoja ei potilailta sovi vastaanottaa Massachusettsissa, mutta sain silti kaksi itseleivottua pullapitkoa 92-vuotiaalta mummolta, joka oli reseptin aikoinaan oppinut suomalaiselta veljenvaimoltaan. Otin kyllä vastaan. Koen, että olisi epäkohteliasta olla ottamatta. Olen tämäntyyppisissä tilanteissa harvakseltaan juuri näiden ikäihmisten kanssa, ja teen aina samoin. Oli sallittua tai ei.

Lastenkin loma on kääntymässä lopuilleen. Maanantaina alkaa lähikoulu ja yleisurheilukausi kaikilla. Iso muutos. Viikottaiset koronatestit alkavat. Ja rokotekin lienee pian kaikille mahdollinen. E:n pitää tehdä ratkaisu jatko-opintojensa suhteen vappuun mennessä. Olen oman listani jo viimeistellyt, mutten kerro hänelle, jotta saa tehdä sen ilman minkäänlaista painostusta. Saa nähdä, ajattelemmeko samoin. 

Covid 19 - Hellettä ja lunta

Ulkona sataa lunta. On huhtikuun puoliväli. New England! Viime lauantaina oli ihana hellekeli. Sitä nyt muistellessa.

Pikku-O:n erilaisia

Pikku-O kävi oikomishoitotarkastuksessa. Ne sujuvat nykyään hänelläkin omatoimisesti ilman minun suurta panostani. Korona on muuttanut monet asiat parempaan suuntaan tässä paapomisten maassa. Mietin tosin sitäkin, että en olisi selvinnyt viimeisimmästä vuodesta, jos kolmikko olisi ollut alakouluikaisiä. Osaan olla kiitollinen, etteivät ole.

Pikku-O:lla oli Charleyn Bar Mitzvah Covid-tyyliin etänä (uskonnollinen osuus) ja hänen osaltaan puolen tunnin mittaisena Charleyn takapihalla tapahtuneena juhlintana. Tarjolla oli vohveleita ja muutaman kaverin kanssa oleilua. Charley oli Pikku-O:n paras kaveri koko alakoulun ajan, mutta vähemmän viime aikoina. Kiva silti, että tuli kutsutuksi. Bar Mitzvah on iso osa teiniajan täkäläistä kulttuuria ja olisi ollut harmi, jos se kokonaan olisi häneltä mennyt ohi. 

Hänellä on mennyt aikaa yläkerran huoneessa olevan mehilaisen johdosta. Ensin hän pelkäsi sitä, sitten hän halusi voittaa pelkonsa ja olla huoneessa siitä huolimatta, ja lopuksi hänelle kasvoi huoli siitä, ettei mehiläisellä ole ruokaa. Hän ratkaisi tämän ongelman viemällä sille kukkapallon ulkoa sekä sokeriivettä. Sillä on nimikin, Morgan. Ulos sitä ei juuri nyt voi viedä, kun sataa lunta. Viiikonloppuna niin kyllä teemme. 

Iso-O siivoaa ja touhuaa

Iso-O 'siivosi' huonettaan koristelemalla yhden seinän kokonaan muumiaiheisilla kuvilla. Näyttää kivalta, jos jättää huomiotta huoneessa muuten olevan järkyttävän kaaoksen. Jotenkin epäjärjestys ei haittaa häntä lainkaan. Tavoitteena hänellä tosin on saada huone tyhjemmäksi, sillä hän haluaisi vaihtaaa sänkynsä paljon leveämpään. Huone on niin pieni, ettei kannattaisi, mutta niin hän taitaa kuitenkin tehdä. En yritä omalta osaltani nopeuttaa tätä suunnitelmaa.

Hän oli ihan tosi innoissaan keräämässä tietoa omien sukuhaarojensa olinpaikoista toisen maailmansodan aikaan. Kiitos kaikille osallistuneille! Hänelle tuotti pientä hankaluutta se, että osan luokkakavereista sukulaisia oli lähtenyt juutalaisvainoja karkuun ja Suomi oli taistellut Saksan puolella, mutta kyllä hän sitten sai laitettua asiat perspektiiviin. Minulle taas vahvistui käsitys siitä, minkälainen kansallinen trauma sota oli. Siitä ei ollut keskusteltu mitään yhdessäkään Iso-O:n haastattelemassa perheessä sodassa olleiden puolelta.

E:n elämässä on ollut kiirettä

E aktivoitui jatkosuunnitelmiensa kanssa. Hän jopa mietti käymistä muutamalla kampuksella ja tunnustan käyneeni asiaa läpi itsekin, sillä lasten kevätloma alkaa tänään ja minullakin sattuu olemaan päivystysvapaa. Sitten kuitenkin koronatodellisuuden ymmärtäminen iski päälle. Matkustaminen Massachusettsin rajojen ulkopuolelle aiheuttaa edelleen kaikenlaista ekstraa. Itse onnistuisin kyllä välttämään testaukset ja karanteenin, mutta kukaan muu ei ole vielä rokotuksiaan saanut. Emme siis mene. Hän varasi itselleen virtuaalisia käyntejä eri kampuksille. USC:n osalta katsoimme 1.5 tunnin mittaisen live-esittelyn. Se oli aika vaikuttava. Lontoon UCL:llä hän eräänä aamuna klo 7 osallistui esimerkkiluennolle. BC:llä hän osallistui tunnin mittaiselle virtuaalikiertokäynnille, joka tarjosi aika vähän uutta tietoa, kun on hänelle aika tuttu paikka. BU:lla ja Johns Hopkinsilla on vastaavat ensi viikolla. Hän lisäksi lähetti kaikkien neljän Yhdysvaltain koulun urheiluvalmentajille viestit omista mahdollisuuksistaan nyt kun sisäänpääsy ko. yliopistoihin on varmistunut. BC ja Johns Hopkins ovat jokseenkin varmat nakit, mutta BU ja varsinkin USC ovat kysymysmerkkejä, sillä E:n tämän hetken ajat eivät suoraan riitä.

E sai kuulla Edinburghin yliopistosta, että hän pääsi "Philosophy and Politics"-ohjelmaan. Sekin on pitänyt nyt liittää hänen mietintöihinsä. Ruotsista sen sijaan tuli tieto, ettei hän ole sopiva hakija - varmaankin liittyen siihen, ettei hänellä vielä ole lopputodistusta. Toisin sanoen, Ruotsi on ulkona mahdollisuuksista hänellä. Suomesta ja Ranskasta kuuluu ilmeisesti vasta kesäkuussa.

Sisähallikauden viimeiset kisat ja muuta urheiluun liittyvää

Ensimmäinen kilpailu Southin ulkopuolella oli 8. huhtikuuta Acton-Boxboro High Schoolia vastaan. Oli mahdollisuus bussikyytiin edes takaisin ja molemmat tarttuivat tähän. Koska sattui olemaan etäkoulupäivä, he pyöräilivät koululle tätä varten kiireellä; E hieman myöhemmin pyytäen Iso-O:a pidättämään bussia, jottei se lähde ilman häntä. Kisat menivat hyvin. E voitti hienosti 1000 m ajalla 2 min 41 s ja oli ihan tyytyväinen, silla takana oli vuoden tauko ko. matkan kanssa. Iso-O oli aivan mielissään, sillä hän juoksi 1 mailin (1609 m) alle 6 minuuttiin. E lisäksi juoksi 3 muun keskipitkän-pitkän matkan juoksijan kanssa 4 x 200 m viestin. Voittivat, sillä toinen koulu teki saman. Valmentajilla oli tavoitteena saada pidemmän matkan juoksijat keskittymään omaan loppukiriinsä.

Viimeinen 'sisä'hallikauden kisa oli Southilla. Cambridge tuli vieraaksi. Molemmat E ja Iso-O juoksivat 1 mailin ja Iso-O vielä 4 x 400 m. E voitti hieolla loppukirilla "hitaasti" alkaneen juoksun ajalla 4 min 41 s. Kuulin sivusta, kuinka toiseksi tullut kuvaili voittajaa (eli E:a):"He just happens to be a very good sprinter". Pullistuin ylpeydestä. Iso-O juoksi helponnäköisesti omassa kisassaan toiseksi ja Southin parhaaksi ajalla 6 min 9 s. Pääsin katsomaan juoksut päivystysviikostani huolimatta, sillä muutimme juuri päivystysviikomme siten, että maanantai-tiistaiyöstä vastaa toinen strokeneurologi. Ilma oli niin kylmä, etä lähdin välissä kotiin. Kun ajoin takaisin koululle, oli E:n ensimmäinen kommentti autoon astuessaan:"Mom, you are so cute!" Oi, mikä palaute teinipojalta! Naamallani oli kuulemma ollut niin leveä hymy heidät nähdessäni.

Sain ilmoitettua Pikku-O:n maastojuoksujoukkueeseen. Koronan takia treenit ovat vain kahdesti viikossa normaalin neljän sijaan - ovat päättäneet jakaa joukkueen puoliksi. Joka tapauksessa se on iso parannus Pikku-O:n fyysiseen aktiivisuuteen. Keväällä kuuluisi olla yleisurheilukausi, mutta edelleen koronasta johtuen, olivat päätyneet 'helpompaan' ratkaisuun varsinkin, kun yleisurheilurata on Brown-koulun lisäksi toisen Middle Schoolin ja High Schoolin käytössä. Valmentaja oli vaihtunut Sheppistä joksikin toiseksi. En tiedä yksityiskohtia, mutta harmittelen tätä, sillä Shepp oli yksi suuri vaikuttaja molempien High School-juoksijoiden innostuksen kehittymisessä.

Koronatestausta ja rokotukset

Kouluilla on nykyään mahdollisuus testata halukkaat opettajat ja oppilaat kerran viikossa koronan osalta. En alkuun antanut tähän suostumusta, kun ymmärsin sen väärin. Luulin, että testatut kuulevat vain ryhmän (=pool testing) positiivisuudesta ja varmistava testi pitäisi sitten kuitenkin käydä otattamassa virallisesti. Olin väärässä.  Sain varmistuksen, että positiivinen oppilas/opettaja kuulee tuloksensa suoraan, eikä varmistusta tarvita. Nyt sitten kaikki kolme saavat maanantaisin mukaansa testipakkauksen ja palauttavat sen tiistaina. Aika hyvä juttu!

Kaikki yli 16-vuotiaat ovat maanantaista 19. huhtikuuta oikeutettuja rokotteen saamiseksi. Vain Pfizer-rokote on tässä vaiheessa alle 18-vuotiaille tarjolla, joten ihan mihin vaan ei teinien kanssa voi mennä. Ihmiset ovat selvästi päässeet jonojen ohi suhteilla. Iso-O:n kaverin isäkin yhdisti meidät oman ystävälääkärinsä kautta listalle, josta saattaa tulla peruutusaika milloin vain. No, jonossahan nuo ovat kaikki olleet jo jonkin aikaa, joten eiköhän se pian onnistu suhteilla tai ilman. Pikku-O:n osalta kuulin, että on erittäin todennäköistä, että hänkin saa rokotteensa ennen syyslukukauden alkua. Monet yliopistot ja luulen, että perässä seuraavat monet High Schoolit ja jopa Middle Schoolit, ovat ilmoittaneet, että rokote on "mandatory", jos haluaa lähiopetukseen. Public Schoolien puolella ainakin täällä medän seudullamme on ollut jo vuosikymmenien ajan pakko ottaa tietyt rokotukset, mikä haluaa kouluopetukseen osallistua, joten mitenkään maata järisyttävästä asiasta ei ole kyse. Olen varma, että poliittisesti toki tulee olemaan. 

Telestroke alkoi ja jouduin ottamaan ylimääräisen vastuun

Telestroke alkoi minun osaltani huhtikuun 8. illalla. Meitä on 5 strokeneurologia ja 5 neuroteholääkäriä jakamassa taakkaa. Ensimmäinen kokemukseni oli helppo. Sain viikonlopun aikana vain yhden pyynnön, eikä sekään johtanut videokonsultaatioon. Mukava niin. Korvaus on aika minimaalinen täkäläiseen kustannustasoon verrattuna, joten suhtaudun siihen nyt vain ylimääräisenä päivystykseen kuuluvana osiona. Onneksi oma metelini aiheutti sen, ettemme tee yhtään ylimääräistä päivystysviikkoa tai edes yötä tämän johdosta. Pidin sitä tärkeänä ja onnistuin vakuuttamaan kaikki muutkin.

Kustannuksesta puheenollen. Tämän hetken palkkani on aika lailla laskennallista palkkaani alempi koronasupistusten johdosta. Pomoni haluaa minun saavan edes jotain tuosta vajeesta takaisin ja antoi minulle ylimääräisen vastuualueen. Vähän kyllä harmittaa, sillä kyseessä on oikeasti vain kikkailu, jotta saan ns. leadership allocation vajetta korvaamaan, mutta joudun tekemään enemmän hommia. Eli toisin sanoen, en oikeasti voittanut. Vastuualueeni liittyy erikoistuvien poliklinikan hallinnointiin. En oikeasti tiedä edes, mitä se tarkoittaa. Oppinen.

Autoa ja kävelyä

Auton 60k mailia tuli täyteen ja se piti viedä huoltoon. Vaihdatin samalla renkaat talvirenkaista normirenkaisiin. Tai niin yritin. Eivät suostuneet vaihtamaan, kun olivat niin kuluneet, etteivät olisi menneet katsastuksesta enää läpi. Ajankysymys tämä on ollut, tiesin. No, sain huomattavan helpolla uudet. Säästin viikkojen mittaisen renkaiden vertailun. Hävisin rahaa. Mutta, loppujen lopuksi koin voittaneeni. Se lienee tarkeintä. 

Kävelin korjaamolta kotiin ja muutama tunti myöhemmin kotoa korjaamolle ripeää rientokäyntiä treenikellostani johtuen. Hassu olen mittauksieni kanssa.

Harhaanjohtavaa uutisointia Suomesta ja normimeininkiä täältä

Suomen uutisointi rokotekattavuuden osalta on harhaanjohtavaa. YLE:n sivuilla ilmoitetaan, että melkein 23% suomalaisista on rokotettu. Tällä kuitenkin tarkoitetaan ensimmäistä annosta. Kun katsoo tarkemmin, on kokonaan rokotettujen osuus vain kymmenesosa tuosta, alle 2%. Harmillista! En tiedä, yritetäänkö tuolla luoda positiivisuutta vai mitä, mutta olisi hyvä kyllä ilmoittaa avoimesti, missä mennään. 2% rokotekattavuus ei ole kovin lupaavaa meidän kesalomamme onnistumisen osalta. Samoilla sivuilla ilmoitetaan, että laumasuoja (70%) saavutetaan heinäkuun puolivälissä. Hmm. Onko teinitkin silloin muka rokotettu? En jaksa uskoa, ellei tilanne muutu aika olennaisesti.

Yhdysvaltain uutiset ovat pyörineet George Floydin murhaoikeudenkäynnin, jälleen yhden nuoren tummaihoisen pojan (Daunte Wright) kuoleman poliisin luotiin ja ampumisvälikohtausten ympärillä. Johnson and Johnson-rokotteen yhteys veritulppiin (samansorttinen kuin AstraZenegan rokotteen) on myös aiheuttanut melkoisen metelin. 

Meillä alkaa nyt loma. lumisateessa, mutta tiistaina on yli 20*C. Kaikenlaista pientä on suunnittella. Niistä ja ihan kotonaolemisesta lisää seuraavalla kerralla.

Covid 19 - Hylkäyskirjeiden tulva ja jotain hyvääkin

Elämä joskus heittää meidät kaikki kumolleen. Helppoa niiden tunteiden kanssa ei ole ollut itsellänikään sellaisissa tilanteissa. Huomasin kuitenkin, että oman lapsen pettymyksen sietäminen on vielä paljon hankalampaa. Näitä tunteita on tämän viikon alussa meillä riittänyt.

Hyökyaallon varoitusaalto saapui maanantain 5. huhtikuuta, kun E sai hylkäyskirjeen Duke Universitysta. 4% hakijoista oli valittu, eikä E ollut prosenteissa mukana. Tämä meni vielä kohtuullisen kivuttomasti ohi, se oli kuitenkin 'vain' yksi yliopisto. Seuraavana päivänä saapui pääaalto, oikea hylkäysten tsunami. Jokainen Ivy-League yliopistoista, joihin kuuluvat Brown (5%), Harvard (3%), Cornell (prosentit puuttvat), Princeton (4%), Dartmouth (6%), Yale (5%), Columbia (4%) ja UPenn (6%), pahoitteli sitä, ettei E tullut valituksi. E filmasi itsensä avaamassa hakemussivun yliopisto toisensa jälkeen vain todetakseen saman pahoittelun:"We regret to inform you". Huudahdimme kaikki jokaisen pettymyksen jälkeen:"Oooh" ja E totesi kerta toisensa jälkeen:"0/7[vaihtuva numero], not looking good!" Keskiviikko kruunasi hylkäyskirjeiden hyökkäyksen. Jälkijäristyksenä Stanford (4%) ei sekään antanut E:lle mahdollisuutta. Kolme päivää peräkkäin pettymystä toisensa jälkeen nuorelle miehelle. :(

Pientä auringon pilkahdusta ilmaantui E:n elämään, kun hänet valittiin yleisurheilukauden kapteeniksi kevätloman jälkeen alkavalle kaudelle. Se oli yksi hänen unelmistaan. Paino sanalla oli, sillä se ei nyt jotenkin tuntunut hänestä niin suurelta ja tärkeältä.

Totuus on kaikesta tästä pettymyseten määrästä huolimatta sellainen, että E:lla on hienoja mahdollisuuksia jo takataskussaan ja siirrymme nyt keskittymään ratkaisujen tekemiseen. Minun vain pitää sietää oman lapsen pettymystä ja surua ja auttaa häntä pääsemään eteenpäin. Suomalaissanonnan mukaisesti:"Leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä!"

 

Covid 19 - Pääsiäisen aikaa

Pääsiäinen oli itselläni vain normaalin viikonlopun mittainen. Lapsilla oli sentään pitkäperjantai vapaana. Maanantaina jo sitten kaikilla on ihan normihommaa.  

Uutisissa käsitellään lisääntyviä koronatapauksia, Hyviä uutisia on ollut Pfizer-rokotteen tutkimuksen valmistumista yli 12-vuotiaiden osalta tarkoittaen ehkä sitä, että Pikku-O:kin saa rokotteensa vielä tämän vuoden puolella. Ehkä jopa ennen kouluvuoden alkua. Ehkä ei kuitenkaan ennen suunniteltua Suomen matkaamme? Uutisissa on myös käsitelty George Floydin murhaoikeudenkäyntiä, Bidenin infrastruktuurilakiehdotusta ja uutta hyökkäystä kongressitaloon. Että sellaista. 

Hyvät uutisemme E:n jatko-opintojen kannalta ovat myös jatkuneet. E pääsi Boston University:n Honors College ohjelmaan. Koko yliopistoon oli yhteensä 75559 hakijaa, ja 3400 aloittaa (5%), Honors Collegen puolella paljon vähemmän. Hän pääsi myös University of Southern California-yliopistoon, johon oli yhteensä 70971 hakijaa, 8800 valittiin (12%). Viimeiset Yhdysvaltain uutiset kuulemme tänään maanantaina (Duke) ja huomenna tiistaina 6.4. (kaikki Ivy League-yliopistot sekä Stanford). Jännää.

Osa muitakin asioita on mennyt eteenpäin. E sai armeijasta tekstiviestin puhelinhaastattelusta, jonka ajankohdaksi ilmoitettiin klo 10.30-15 eli meidän aikaamme klo 3.30-8 seuraavana päivänä. Ei kuulunut soittoa. Hän odotti puhelua meidän aikaamme aina klo 15 saakka, josko olisivat osanneet huomioida aikaeron ja ilmoittaa hänelle suoraan meidän aikamme. Ei kuulunut. Tuolloin hän laittoi viestin perään ja sai ystävällisen vastauksen aikataulun pettämisestä ja kysymyksen sopisiko seuraavana päivänä Suomen aikaa klo 15. Sopi oikein hyvin - sehän on meidän kello 8 aamulla. Puhelu oli kestänyt 20 minuuttia ja mennyt kohtuullisesti. Kielitaidon johdosta jonkinlaista kömpelyyttä oli kuulemma ollut. Esimerkiksi omia heikkouksia ei ollut löytynyt. Hassu E.! Toukokuun lopulla tulee tuomio.

Olen jatkanut ajoharjoituksiamme teinien kanssa. Hieman oli tullut jo varmuutta molemmille. Normaaliajon lisäksi harjoittelimme taskuparkkeerausta sekä "Three-point-turn", molemmat sellaisia, joita testataan ajokokeessa.

Indoor Track-kauden ensimmäinen kilpailu ulkokentällä oli maanantaina 29.3. siten, että koulut kisasivat omilla kentillään ja aikoja vain vertailtiin. E voitti helposti 600 m ajalla 1 min 28 s. Iso-O yllättäen valitsi juoksevansa 2 mailia ja tuli hienosti viimeiseksi neljän pojan ja kahden tytön kilpailussa. Tämän lisäksi hän juoksi vielä 4x400m kolmannen osuuden. Melkoinen matami.

Iso-O:lla ja Marthalla on syntymäpäivät peräkkäisinä päivinä. Omalle tyylilleen uskollisena hän valmistautui päivätolkulla niihin askartelemalla Marthalle leikekirjaa lahjaksi. Itse  syntymäpäivänä olimme yhdessä sopineet lauluajankohdaksi klo 9.15, joka oli kompromissi E:n treeneihin lähtemisen ja Iso-O:n suunnitteleman heräämisen välillä. Hän pääsi "Field Trip":ille Marthan perheen kanssa Costco-kauppaan. Sielta tulivat molemmat tytöt meille ja juhlimme meidän perhe + Martha syömällä Iso-O:n toivomaa Barbecue Tofua, riisiä, ruusukaaleja ja uuniperunoita, kaikki vegaaniversioina. Jälkkäriksi oli porkkanakakkua meille muille sekä vegaanijätskiä Marthalle. Seuraavana päivänä Iso-O oli sitten Marthan perheen kanssa Marthan synttäribrunssilla vegaaniravintolassa Watertownissa. Mukava viikonloppu oli hänellä.

Pikku-O sai toisen jakson todistuksensa. Englanti oli edelleen B, kaikki muut olivat A, myös Science oli noussut siihen. Kommentteja olivat:  

- Englanti:"Continues to show consistent effort and engagement"

- Historia:"Active participant in ow learning, good effort, conscientious worker is attentive in class".

- Matematiikka:"Pikku-O had a nice Term II, continuing to show strong analytical skills and mastery of new content. He's a valuable thought partner for peers, and collaboration has helped him improve his own thinking as well". 

- Science:"Pikku-O did a nice job in science this term. His Ruby Goldberg project was very creative, with lots of interesting parts that took a lot of work to engineer. Nice job! For the most part, his written work is consstently good". 

- Ranska: "Doing satisfactory work. Keep up the good work"

- Tech/Engineering:"Warm, delightful personality balances humor and diligence".   

Pikku-O:n ilme oikein kirkastui, kun kerroin 1.4. aamusta, että on aprillipaiva. Hän suunnitteli sitten vaikka minkälaisia kepposia. Ensimmäisenä hän piilotti E:n ja Iso-O:n jogurtit ja kirjoitti lapun heille, että täytyy ottaa jotain muuta aamupalaksi. E löysi jogurtit, mutta Iso-O meni lankaan ja harmitteli asiaa. Omat aprillipäiväpilani onnistuivat kaikkien kohdilla. E:lle kerroin, että valmistumispäivä valitettavasti siirtyi heinäkuulle. Iso-O:lle kerroin, että High Schoolilla on pakollinen viikon mittainen tietokoneenkäytön koulutus kesäloman alussa. Ja Pikku-O:lle sanoin, että meidän pitää ruveta valitsemaan High School kursseja, sillä syksyllä on tulossa sellainen muutos, että jo kahdeksasluokkalaiset siirtyvat High Schoolille.

Minun oli tarkoitus aloittaa Suomen veroilmoitus sunnuntaina, mutta sainkin sen puolihuolimattomasti valmiiksi kiitos esivalmistelutyön Yhdysvaltain verotusta varten. Hyvä minä!

Kävin itse juoksemassa viimein maaliskuun loplla. Tekosyyt ovat pois, joten tästä on mentävä. Uuteen alkuun. Toisella juoksukerralla yritin ennätystä ja paransin minuutti/maili-aikaani kokonaisella minuutilla. Pikku-O näki heti alusta, että lähdin liian lujaa. Loppuvaiheessa hän toimi tsemppaajanani. 

Pääsiäissunnuntaina meillä oli punaviinissä marinoitua lammasta, marinadista tehtyä kastiketta, valkosipuliperunoita ja valkosipulivoita pihvin päälle. E oli pääkokkina lampaan, kastikkeen ja valkosipulivoin osalta ja oli tosi ylpeä tuloksesta. Hyvää se olikin. Illallisen jälkeen meillä oli Pikku-O:n organisoima pääsiäismunien etsiminen. Kaikki olivat innokkaina mukana, jopa E, joka löysi eniten munia ja oli siitä aika mielissään. Ihanaa yhdessäolon aikaa! Ihan meinaan haikeaksi ryhtyä, sillä tämä aika on tulossa päätökseen vain muutaman kuukauden sisään.