Covid 19 - Joululoman lähestyessä

Omikron on ottanut koko maailman nopeasti haltuunsa. Boston College vaatii kaikkia ottamaan kolmannen annoksen ennen kevätlukukauden alkua. Tietäen tämän, varasin molemmille tällä hetkellä soveltuville isommille rokotusajat uudenvuodenaatolle. Pikku-O ei toistaiseksi ole sovelias kolmatta annosta saamaan, minä omani jo otin lokakuussa, ja lasten isä "aloitti" oman sarjansa kävelemällä yhteen rokotuspisteeseen. Joululoma on jo alkanut, mutta palaan tässä sitä edeltäneeseen aikaan.

Pikku-O:n joulunalusaikaa

Saksofonin ollessa korjauksessa Pikku-O oli ottanut nokkahuilun sen sijaan bänditreeneihin. Kavereita oli naurattanut, opettajaa ei. Sanoin, että vitsi on nyt nähty, hauska kerran, mutta ei kannata tehdä uudelleen. Saksofoni tuli onneksi takaisin alle kahdessa viikossa, niin ei enää tarvinnut jännittää hänen seuraavaa siirtoaan. Tapahtumarikasta on ollut muutoin. Kouluun viety kirjastonkirja piti palauttaa, mutta sitäpä ei ollut missään. Hän ihan hermostui ja kertoi, että hänellä oli suunnitelma olemassa; hän käy englanninluokassa läpi siellä olevan kirjapinon, johon hänen kirjansa oli minulle tuntemattomasta syystä johtuen saattanut joutua. No, hänen suunnitelmansa toimi, ja nyt kirja (tai jonkun muun kirjastosta varaama kirja?) on meillä odottamassa palauttamista.

Minulle tuli ilmoitus Pikku-O:n tilisaldon putoamisesta alle rajan, jonka olin sille asettanut. Hän oli osallistunut "hyväntekeväisyyteen" netin kautta. Toisin sanoen tullut huijatuksi. Pyysin, että jatkossa aina ennen moisia ajatuksia tai ylipäänsä oman rahan käyttöä juttelemme. Hän lupasi. 

Pikku-O:lla on oikea juhlakausi meneillään. Hänen lähipiiriinsä kuuluvat Cody, Cooper, Jake ja Nathan. Kolmella ensimmäisellä on Pikku-O:n itsensä lisäksi syntymäpäivät joulukuussa. Ensimmäisenä aloitti Jake, jolla oli kotipihallaan "Fire and Fondue"-juhla. Olivat syöneet juustofondueta. Koska keli oli pakkasella, olivat nuotiosta huolimatta siirtyneet sisään juhlien loppuajaksi, vaikka alkuperäinen ajatus oli pysyä ulkona koko juhlan ajan. Cody ja Cooper juhlivat tammikuun alussa ja Pikku-O viikko myöhemmin, minulle kerrottiin.

Kävimme testaamassa erilaisia polkupyöriä Pikku-O:n joululahjaa varten. Yksi tuntui hyvältä. Pikku-O esitti hauskasti, ettei hän tiedä, missä kävimme, jotta se olisi sitten hänelle yllätys. Kävin hakemassa sen muutama päivä myöhemmin ja vein autotalliin peitettynä roskapusseilla. Pikku-O näki sen siellä, mutta jatkoi esitystään ikäänkuin ei olisi tiennyt. Hassu jouluihminen.

Joulukuusen kävimme hänen kanssaan hakemassa Volante Farms-kauppapaikasta sateisessa kelissä. Pikku-O muistaa, että keli on aina ollut juuri sellainen. Puu oli vähän hankala valita, kun niitä oli niin monta ja mikään ei oikein erottunut edukseen. Minulle tärkeintä oli se, että se tuoksui hyvältä viime vuoden pettymyksen johdosta. Se kyllä tuoksui, muttei liian vahvasti. Sisään kuusi otettiin 12. joulukuuta ja koristeltiin 14. päivä.

Iso-O:n joulunalusaikaa

Iso-O oli luistelemassa Daly Rink-sisäluistelupaikassa 6 hengen porukalla, kaikki hänen latinaryhmästään. Oli ollut ihan tosi kivaa. Niin kivaa, että he sopivat jostakin aktiviteetista kerran viikossa yhdessä. Hauskaa! On hienoa, että hänellä on erilaisia ja erihenkisiä kaveriporukoita. Seuraavana oli vuorossa leipominen yhdessä. Siihen ei meidän kotimme sopinut, koska keittiö on niin nolo. Jälkikäteen häntä huoletti se, että yhden pojan sisko oli sairastunut koronaan - ja hänen kurkkuaan alkoi heti vähän kirvellä. Kirvely loppui seuraavana päivänä, kun kaveri itse sai negatiivisen testin.

Iso-O:lla oli ensimmäinen maastohiihtojoukkueen Team Dinner kapteenin luona perjantai-iltana 17. joulukuuta. Siitä se ryhmäytyminen lähtee. Hiihtäminen itsessään odottaa lomaa ja/tai vuodenvaihteen välistä aikaa. Vaikka onkin kylmä, lunta ei ole pientä kuorrutusta lukuunottamatta.

E:n joulunalusaikaa

E saapui omalle joululomalleen 18.12. lauantaina heti lopputestiviikon jälkeen. Hänellä oli aikaisempaan saapumiseensa muutama syy. Niitä olivat mm. se, että hänen ruokarahansa loppui ($4 jäi siirrettäväksi kevätlukukaudelle), ja oli kivempi herätä juoksusta vapaana sunnuntaina rauhassa täällä. Näistä huolimatta hän kuitenkin halusi mennä vielä takaisin samaisena iltana. Heillä oli nimittäin juoksujoukkueen Freshman-poikien juhlat. Hän meni sinne kävellen kylmässä sateessa ja saapui hilpeänä takaisin puolilta öin polkupyörällä. 

Tiistaina 21.12. olisi ollut viimeinen päivä poistua kampukselta. Omaan huoneeseen pääsee vasta hieman ennen kevätlukukauden alkua (17.1.). Tämä on mielenkiintoista, sillä hänen täytyy mennä urheilujoukkueen kanssa takaisin jo 5.1. Ovat ilmeisesti hotellissa. Hmm. Olisiko halvempaa antaa heidän ja kaikkien muidenkin urheilijoiden mennä omiin huoneisiinsa. En ymmärrä.

E oli hommannut meille kaikille BC-hupparit joululahjaksi. Ne olivat suuri pettymys. Väri oli väärä ja laatu huono. Hän meni ne kaikki palauttamaan, ja joululahjat piti kiireellä miettiä uudelleen.

 

Yhteisiä

Laitoin lasten koulukuvat postiin. Postista olivat ulkomaan postimerkit loppuneet. Siis mitä?!? Sain liimata jokaiseen kirjekuoreen neljä erillistä postimerkkiä - niitä  sentään löytyi. Perille saapuvat kai joskus.

Kävimme päiväretkellä kävelemässä Blue Hillseilla. Keli oli upea ja näkymät sen mukaiset. Blue Hillseiltä näkyy Bostonin keskusta sekä Atlantti saarineen hienosti.

Oma vuosittainen lääkärikäyntini meni oikein hyvin. Lääkäri, joka on minua vain hieman nuorempi, oli vaikuttunut juoksuhaasteestani (10 mailia viikossa) tavalla, jonka johdosta en ole yllättynyt, jos hän aloittaa sellaisen itsekin. Kolesterolitestiin joudun taas. Olen myös saavuttanut iän, jossa paksusuolensyöpätestaukset alkavat. Ikäraja oli laskenut 50-vuodesta 45-vuoteen. Pöh. Täytyy ryhdistäytyä jossain välissä. Lääkäri ei varsinaisesti hyväksynyt ehdottamaani vaihtoehtoa jatkaa asian siirtämistä vielä seuraavan tarkastuksen jälkeiseen aikaan.

Kävimme syömässä japanilaisessa Yamato-ravintolassa lähellä E:n yliopistoa. Kyseessä oli "All You Can Eat", mutta tyylikkäästi siten, että annoksia tilattiin pöytään ja ne saapuivat kauniisti aseteltuina. Menemme uudestaan. 

Kävimme myös MFA:ssa, jossa sekä Iso-O että Pikku-O ottivat innolla kuvia ja tykkäsit molemmat. Pikku-O:n kohdalla käynti varmisti lisäpisteet historianopintoihin. Niihin riitti kuva museon portailla. 

Joululaatikot, joulutortut, omenapiirakan ja suklaapalakeksit teimme valmiiksi jo viikko ennen joulua, mikä tänä vuonna oli mahdollista, kun ulkoverrannalla säilyi koko ajan nollassa tai sen alla. Glögiä (Winter Wassail) kävin hakemassa 6 pulloa, kun aiempina vuosina se on aina loppunut kesken. Nyt on riittänyt hyvin.

Joulu ja loma on jo alkanut. Niihin myöhemmin.