Uutisissa on ollut muutaman keskikokoisen pankin (Silicon Valley Bank ja Signature Bank) romahtamiseen liittyvää keskustelua. Aika turbulentilta vaikuttaa. Huomaan itsessänikin melkoista epävarmuutta tulevaisuudesta. Pörssikurssit seilaavat miinusvoittoisesti. Meidän pankkimme on isompi kuin nämä vaikeuksissa olevat, mutta huolettaa silti.
Lyhyestä koulupäivästä johtuen aikaa oli kavereille. Pikku-O meni ensin poikien kanssa Anna's Taqueria-ravintolaan ja sitten meille. Hän harvoin
kutsuu kavereitaan meille, mutta nyt tapasin nelikon (Nathan, Taigh, Jake ja
Pikku-O) suihkusta saapuessani. Pikku-O oli kyllä käynyt varoittamassa
minua välttyäkseen kiusalliselta tilanteelta. Pojat pelasivat
alakerrassa Banana Grams- sekä Tatun ja Patun Suomi-pelejä. Tämä viimeksi mainittu oli vähän erikoinen valinta suomenkielisyyden johdosta, mutta Pikku-O oli
kääntänyt kaikki ohjeet pelin ajan pojille ja se oli toiminut jotenkin.
Iso-O:lla on kaikenlaisia ihmissuhdekiemuroita, jotka ovat minullekin
hieman hankalia, sillä tekisin usein niin eri tavoin kuin hän. Ihana on,
kun hän kiemuransa minulle jakaa - itse asiassa hän pyysi anteeksi, kun
oli ollut kokonaiset 3 päivää kertomatta. Teini-ikä olisi paljon
helpompi suorittaa, kun elämänkokemusta olisi enemmän. Tämä menee taas
sarjaan:"äiti, minun pitää tehdä omat virheeni". Niin se tietysti on.
Helpompi olisi, kun ei pitäisi.
Menen Iso-O:n kanssa kesäkuun alussa, hänen valmistumisensa jälkeisenä lauantaina, Brian Adamsin konserttiin TD Gardeniin (=Bruinsin halli). Varasin liput sen jälkeen, kun varmistin, että ko. päivälle ei tule muuta. Hän oli se, joka konserttiin halusi, vaikka minun aikakauttanihan artisti on.
American University Washington DC:ssa hyväksyi Iso-O:n heidän
Honors-ohjelmaansa 20000 dollarin per vuosi Presidential
Scholarshipilla. Aikamoista. Tämä on yliopisto, jonka Iso-O lisäsi
listaansa siinä vaiheessa, kun hän alkoi olla vähän huolissaan
mahdollisuuksistaan, ystävänsä Mayan kehotuksesta. Yliopisto on lisäksi ensimmäinen yksityinen hänen listallaan - edelliset kolme olivat osavaltioyliopistoja.
Pikku-O sai JV Nordic Skiing "Award of Excellence" seuraavalla kommentilla varustettuna:
"Normally, this award goes to someone who quietly goes about his business, but not this year. This skier burst onto the scene as a ninth grader and let us know that he was here and was a leading member of our team. He surged to the lead in the JV races and let it be known that he plans to race varsity next year and plans to be a major part of our program, as well. That's why this year's JV award of excellence has to go to [Pikku-O]". Hauska. Ja hienoa, sillä ko. palkinto normaalisti annetaan senioreille tai harvoin junioreille, ei juuri koskaan alempiluokkalaisille.
Toiset yleisurheilukauden kapteenitreenit olivat perjantaina 17. maaliskuuta, ja kilpailulista saapui. Ensimmäiset kisat ovat Southilla 5. huhtikuuta. Siitä sitten viikottain toukokuun puoliväliin. Korkeamman tason kisat jatkuvat kesäkuun puolelle saakka, mutta tuskin Pikku-O:n osalta paitsi jos hän yllättää.
Saimme kutsun Nicols-perheen pizzailtaan torstaina. Hassusti itseasiassa Colin ensin kutsui Iso-O:n, muutama päivä myöhemmin meidät, ja vasta sitten saimme kutsun itse isäntäperheeltä. Paikalla oli aikamoinen porukka, ainakin 25 ihmistä, pääosin nuoria. Esillä olivat pizzatarpeet ja pari salaattia. Jokainen teki oman pizzansa. Tosin oikeasti lähinnä nuoret tekivät, ja jämäosat jäivät vanhemmille. Oli mukavaa. Iso-O lähti Marthan kanssa ensimmäisenä, kävelivät E:n kautta meille. Pikku-O:lla oli sitten vähän kiire läksyjä tekemään, joten jouduin jättämään oman iltani hieman kesken. Olin nimittäin vasta juuri päässyt alkuun Martha-äidin, Kian (Tierneyn äiti), ja Colinin kanssa. Avasin auton, menimme Pikku-O:n kanssa sisään ja sitten avaimia ei ollut missään. Helposti 10 minuuttia niitä etsimme - löytyivät pelkääjän paikan alta. Ei selitystä. Pikku-O meinasi olla hermostunut minuun.
Meille tulee tänään vieraita Suomesta. Tervetuloa L ja E!
No comments:
Post a Comment