Ruska on saapunut ja ajoittain yön aikana käväisee pakkasella. Muutama lumihiutalekin nähtiin tänään 18.10., muttei lunta maahan saakka jäänyt. Hyvä niin. Talvelle on oma aikansa, eikä se ole vielä.
Kävimme E:n kaveriporukan ja muutaman aktiivisen vanhemman kanssa poimimassa omenoita Honey Pot Hill-omenatarhalla. Iso-O ei meinannut pysyä housuissaan, niin innostunut hän oli tapaamaan E:n kaverit, joihin kuuluvat Emi (puoliksi ruotsalais-, puoliksi korealaisjuurinen), Ebba (ruotsalainen), Jayla (tummaihoinen), Talia (aasialainen), Adele (muuttanut juuri Kaliforniasta), Willem (belgialaisjuurinen) ja Jock (suomalainen äitinsä puolelta). Paikalliset Collin ja Claire eivät päässeet mukaan. Iso-O oli niin jännityksessä, ettei hän oikein uskaltanut kavereille mitään sanoa, mutta puhisi innostusta jälkikäteen. "E has friends!!"
E oli tyytyväinen itsekin. On ollut hauska huomata, kuinka kiinnostuneena hän seuraa murrosikään liittyviä muutoksia kehossaan ja ystävissään. Eräänä päivänä hän oikein juoksi luokseni näyttämään:"Katso, viikset!" No, kirkkaassa auringonvalossa näkyy ehkä muutama vaalea karva.
Iso-O järjesti ensimmäiset yökyläilynsä meillä. Edeltävästi hän oli hyväntuulinen ja jatkuvasti kysymässä, miten voisi auttaa. Saimme koko talon kepeästi siivottua, kun jokaiselle löytyi oma vastuualue. Tytöt, 3 kaveria (Naomi, Talia ja Maya) saapuivat seitsemään mennessä. Apua, miten huonosti jotkut käyttäytyvät! En meinannut päästä harmistuksestani yli koko aikana. Onneksi ei juuri tarvinnutkaan; Iso-O piti huolen lähes kaikesta. Teema 'Yökyläily' jatkui seuraavana viikonloppuna Tierneyn kotona hänen 11-vuotissyntymäpäiviään juhlien. Aika väsyneen tyttösen kävin sieltä hakemassa.
Juokseminen ei ole Iso-O:lle ollut koskaan mieluista. Niinpä onkin ollut hyvin kummallista, miten mielellään hän liittyi kaverinsa Mian isosiskon ja hänen kaverinsa järjestämään juoksukouluun. Treenejä on nyt takana kahdet, ja molempien jälkeen hän on ollut täynnä hyvää energiaa. Varsinaista tavoitetta juoksukoululla ei kai ole, mutta onpahan Iso-O:lla mahdollisuus saada vähän liikuntaa, jota on muuten niin hirveän vähän tarjolla.
Pikku-O kävi kaverinsa Charleyn luona leikkimässä samassa talossa, jossa ruotsalaiskaveri Vilgot asui viime vuoden ja oli siitä hirmuisen iloinen. Koulussa hän sen sijaan kokee joutuneensa sekä luokkakaverinsa että afterschoolissa kolmasluokkalaisen pojan kiusaamaksi. Luokkakaveri kuulemma aina etuilee ja kolmasluokkalainen sanoo:"Shut up!" tai oma henkilökohtainen suosikkini:"Your mom has a fat butt". Täytyypi näistä kysellä opettajatapaamisessa, mikäli vielä ovat ajankohtaisia. Tilanteet vaihtuvat nopeasti.
Itse jouduin niin kauas mukavuusalueeni ulkopuolelle kuin ikinä on mahdollista. Auto ei yhtäkkiä inahtanutkaan. Hinauspalvelu täytyi pyytää paikalle, kun vakuutusyhtiön mies kävi toteamassa, ettei akusta ole kyse. Starttimoottori oli rikki. Eikä taas maksanut paljon! Hienoa omistaa auto.
Ruskan ja syksyn kunniaksi kävimme alkuun hyvin epämotivoituneen porukan kanssa ulkoilemassa Millennium-parkissa ja leivoimme kurpitsasta piirakkaa sekä kuivakakkua. Kyllähän niitä aina palan syö, muttei minkäänlaista tarvetta ole sosetta myöhempää käyttöä varten pakastaa; se on tullut opittua. Pian onkin aika siirtyä glögin pariin.
No comments:
Post a Comment