Lapset lomailevat Newtonissa

Vietän lasten Suomeen lähdön jälkeistä ensimmäistä yksinäistä iltaa. Kurkkua kuristaa, kun mietin edessä olevaa 38 samanlaista hiljaista hetkeä. Ikävä ei ole vuosiin ollut näin kokonaisvaltainen. Oloani helpottaakseni elän kirjoituksessani uudelleen viimeisen kuukauden tapahtumat.

Yhteistä
Ensimmäisen lomaviikon saimme viettää yhdessä, sillä uusi työni alkoi vasta heinäkuussa. Mikä osoittautui ihanaksi yllätykseksi, sain jatkaa heidän kanssaan sekä aamuisin että iltaisin ja suurilta osin viikonloppuisinkin, vaikka en lomalla enää ollutkaan. Eniten minua kosketti teini-E:n toteamus siitä, kuinka kiva on, kun olen ollut niin paljon kotona.

Juhannusjuhlia vietettiin meillä kolmen kokosuomalais- ja yhden puolisuomalaisperheen sekä ruotsalaisamerikkalaisen perheen kera. Alkupalojen jälkeen olivat vuorossa olympialaiset, joissa lajeina olivat saappaanheitto rosvosektoreineen, frisbeen lennätys sekä 'humalajuoksu'. Joukkueet jaettiin sattumanvaraisesti, joten kaikissa oli sekä lapsia että aikuisia. Grillaus jatkui pimeän tuloon saakka, ja jälkkäri siirtyi siksi sisätiloihin. Hauskaa oli kaikilla.

Yhteisen lomamme alussa suunnittelimme lapsille aikataulun, jottei loma menisi pelkäksi sohvalla lojumiseksi. Tärkeimpiä osioita siinä olivat säännöllinen syöminen ja pelaamisen/television rajoittaminen sovittuihin hetkiin. Paljon niihin aikaa silti meni. Kavereista suurin osa kun oli viikkoleireillä ("camps"), ja seuran löytäminen oli paljon oletettua hankalampaa.

Pieniä breikkejä sohvallalojumiseen toivat minigolf (McGolf), rantaloma (Wingaersheek Beach Cape Ann:illa), Museum of Fine Art ja Blue Hills. Fourth of July-itsenäisyyspäiväjuhlaa lapset kävivät kavereineen katsomassa Mason-Rice koulun takaisella puistoalueella. Illasta pojat lähtivät ilotulituksia katsomaan. Iso-O jäi kanssani katsomaan ilotulituksia televisiosta.

Lapset ovat olleet hetkiä kolmestaankin. Ajoittain intensiiviseksi äitynyt välienkuumeneminen rauhoittui yhdessätoimimiseen ja toisista huolehtimiseen. Olen niin ylpeä heistä!  Ihan koko aikaa he eivät onneksi ole yhdessä olleet. Alla muutamia hetkiä, jotka saivat viettää sisaruksista vapaana. 

E lomailee
E:n suurin ongelma on ollut kavereiden puute. Vain muutaman kerran hän on päässyt hetkeksi muuhun seuraan. Kaverin kanssa kahdesti uimaan, kertaalleen kävelemään ja lopulta rock-konserttiin on kaikki, mikä on tapahtunut kodin ulkopuolella. Paitsi jos sellaiseksi lasketaan lääkärikäynti äidin kanssa. Kun hänen siellä todettiin kasvaneen 5,5 tuumaa viime vuodesta, hänet mitattiin uudelleen epäuskoisuuden vuoksi. Totta, hän oli kasvanut lähes 15 cm vuodessa ja viimein, monien vuosien jälkeen hän on pikkusiskoaan pidempi. Mikä tarkoittaa sitä, että olen yhtäkkisesti perheen toisiksi lyhin.

E:n loman subjektiinen kohokohta oli ulkopuolisin silmin kovin tylsä viikonloppu yksin kotona. Oikeasti hän oli lauantaina 3 tuntia ja sunnuntaina 6 tuntia yksikseen, mutta ei puututa yksityiskohtiin. Niin ihana oli, kun häntä ei yhtään harmittanut äidin saapuminen kotiin 'seuraksi'.

Iso-O lomailee
Iso-O on ollut hieman aktiivisempi, niinkuin persoonaan sopii. Hän on yökyläillyt useaan otteeseen, osallistunut pyöräklubiinsa, käynyt auttamassa poismuuttanutta opettajaansa, Skyzone:issa pomppimassa sekä naapurin Wilson-koiraa ulkoiluttamassa. Pihaamme hän rakensi 5-reikäisen minigolf-radan osin poikien auttamana ja kutsui kavereitaan sitä pelaamaan. Viikonlopuksi hän lähti alkuun hieman vastahakoisesti, mutta sittemmin kovasti nauttien New Yorkiin. Jopa Pikku-O:n kanssa oli siellä mennyt ihan hyvin.

Pikku-O lomailee
Pikku-O on ollut kaikkein aktiivisin. Alkuun hän kävi syntymäpäiväjuhlissa Fun and Games-kammotuspaikassa, saunomassa suomaisperheiden kanssa ja kutsui useita kavereitaan meille seuraksi. Jotta tekeminen ei olisi loppunut kesken, teimme yhdessä listan asioista, joita oli mahdollista harkita. Listasta oli ollut hyötyä, eikä tyhjää aikaa ollut. Meillä kävivät Charley, Dustin ja suomalainen Lauri. Pikku-O kävi sittemmin Laurilla. New Yorkin matkasta oli hänkin kovasti tykännyt. Isoin juttu hänelle on kuitenkin ollut oman Gmail-tilin saaminen. Olen saanut n. 20 viestiä työpäivän aikana.

Viimeiset Newton-lomapäivät lapsilla kuluivat E:n kehittämän ja lasten kokonaan toteuttaman shakkilaudan ja sen oheistuotteiden valmistaminen puupaloista ja -tasoista. Kelit ovat olleet sietämättömän kuumia ja kosteita (reippaasti yli +35*C), joten ulkoilu on jouduttu jättämään minimiin. Sen hyvänä puolena oli tavaroiden läpikäyminen ja vähentäminen sekä huonejärjestyksen muuttaminen viimeinkin lasten iän mukaiseksi; Iso-O sai oman huoneen ensimmäistä kertaa elämässään. Ei mennyt kauan, kun hänen huoneensä näytti rönsyilevän tyttömäiseltä ja poikien askeettisen skandinaaviselta. Niihin huoneisiin heidän on hyvä Suomi-lomaltaan palata. Siihen tosin on vielä aikaa :(