Koronaan liittyvää
Maskipakko poistui suurimmasta osasta Yhdysvaltoja, Massachusetts mukaan luettuna maaliskuun alussa. Kouluissakin siirryttiin "mask-optional" sillä rajoituksella, että isoissa kokoontumisissa ym. maskit silti pitää olla kaikilla. Jopa työpaikallani kevennetään. Koska työntekijoistä yli 99% on saanut kolme rokoteannosta, ei maskipakkoa ole enää tiloissa, joissa potilaita ei hoideta. Sen sijaan sairaalan yleisissä tiloissa sekä kaikissa potilaskontakteissa niitä edelleen täytyy käyttää. Positiivisten määrä menee Massachusettsissa nyt alle 1000 päivässä. Kuolleita on edelleen 30 molemmin puolin päivässä, mutta sekin on iso lasku pahimmasta.
State of the Union ja Ukrainan tilanne
Bidenin ensimmäinen State of the Union (Kansakunnan tila) puhe oli maaliskuun 1. päivänä. Sen oli tarkoitus sisältää talouden ja koronan tilannetta, mutta Ukrainan sota muutti suunnitelman. Puhe oli hyvä ja koherentti, ja herätti molempien puolueiden taputuksia. Yleensä vain presidentin puolue hyppii ylös taputtamaan.
Hullu-Putin lisää höyryä Ukrainan valloituksessaan. Ihmisiä kuolee molemmin puolin aivan turhaan. Ei sillä, että sota olisi koskaan tarpeellinen, mutta tämä on kyllä kaukana ymmärrykseni ulkopuolella.
E:n armeija-ajatuksia ja kevätloma
E on tuskaillut armeija-asioidensa äärellä jo pitkään siirtäen päätöstään (peruspalvelu, Urheilukoulu vai lykkäys) koko ajan eteenpäin. Sanoin hänelle, että jos ei tee mitään, saa ilmoittautua palvelukseen 4. heinäkuuta. Halusin kuulla hänen ajatuksensa, sillä olin varaamassa lentoliput maaliskuun puolivälissä ja hänen ratkaisullaan oli jonkinlainen vaikutus niiden päivämääriin ja kombinaatioihin. Hän myös iloisena kertoi, kuinka 5 muun Freshman juoksijapojan sekä yhden ranskalaispojan kanssa ovat suunnitelleet muuttavansa yhdessä Sophomore asuntolan 8 hengen kommuuniin. No, hän ei saanut ratkaisua tehtyä, joten jouduin varaamaan hänelle erikseen liput erilaisin ehdoin ja paljon kalliimmalla. Mainitsin kyllä hänelle asiasta, jotta oppisi jatkoa varten.
Kevätloma alkoi perjantaina 4. maaliskuuta, mutta öiksi hän tuli vasta maanantaina, kun ne bileet ja FOMO, ja lähti jo lauantaina samasta syystä johtuen. Sinänsä kotona oleminen oli hänelle varsinaista lomailua, kun me muut olimme arkitöissämme. Paitsi, että hän koki tarpeelliseksi nostaa metelin vegaaniruoan suuresta määrästä sekä pikkusisarustensa epäjärjestyksestä:"Täällä ei ole mitään syötävää ja ihan liian paljon estrogeenia!" Reaktioon oli vaikuttamassa se, ettei hän ollut syönyt pitkän lenkkinsä jälkeen mitään moneen tuntiin. Epäreilu reaktio oli siksi, että olin nimenomaan häntä varten hankkinut jauhelihaa, juustoa ja jogurttia. Hän olisi aivan helposti saanut aikaiseksi oikein tyydyttävän testosteroniannoksen. Monta tuntia myöhemmin hän tuli viereeni istumaan, halasi ja pyysi anteeksi <3.
Iso-O:n hiihtokauden taputtelu seka muuta
Hiihtojoukkueen viimeinen virallinen Team Dinner oli perinteiseen tapaan kiinalaisen ravintolassa Needhamin puolella. Iso-O oli aivan mielissään jälkikäteen ja saapui kotiin kantaen jäätelökakkua, jolla kaverit juhlistivat hänen syntymäpäiväänsä kuukautta liian aikaisin (tämä liittyy Abbyn viidesluokkalaisen väärin ymmärrykseen oikeasta päivästä, vitsi jatkuu edelleen). Kakun hän vei seuraavaan, lomanaikaiseen, epäviralliseen illanviettoon, jossa oli taas hirmumukavaa. Siellä tosin yksi hänen ihailijoistaan erehtyi pyytämään häntä kahville kanssaan, mikä johti suureen tunnereaktioon, lukuisiin puheluihin ja yöunen menettämiseen. Soitimme jopa tädille Suomeen. Tilanne ratkesi avoimella kieltäytymisellä. Paremmin meni siis kuin ranskalaispojan kanssa viime vuonna.
Ensi vuoden kurssit pitää valita. Iso-O:lla on sama ongelma kuin aiemmin. Ohjelmaan ei mahdu kaikki. Varsinkaan taideaineita ei mahdu ollenkaan. Juttelin yhden taideaineita opettavan kanssa illanvietossamme Marthalla, ja saimme jonkinlaisen suunnitelman tähän ongelmaan aikaiseksi. Varsinkin, kun Iso-O ihan koko ajan on jonkin projektin kimpussa.
Hän teki ensimmäisen harjoitus-SAT testin kotona. Pisteitä tuli 1390/1600. Erityisesti englannin kanssa oli hankaluuksia. E piti hänelle saarnan ja taisi hän herätä vähän itsekin. Noilla pisteillä on turha haaveilla opiskelupaikasta Yale:ssä. Niillä on turha haaveilla papereilla heittämällä sisään pääsemistä Euroopan ja Suomen yliopistoihinkaan. Hänen kohdallaan kyse on vain ja ainoastaan siitä, ettei hän ole tehnyt asian eteen yhtään mitään. Laiskuudesta ei todellakaan ole hänellä kyse. Aika vain menee ihan kaikkeen muuhun.
Pikku-O:n juttuja
Pikku-O valmistautui syntymäpäivääni suunnittelemalla sekä tiramisun että piparmintturullien valmistamisen ja toteutti suunnitelmansa siten, että isovelikin kehui leivonnaisten makua. Hän lisäksi teki öljyssä uppopaistettuja leivonnaisia aivan vain huvikseen yhtenä kouluiltana.
Koulussa alkaa yläkoulun viimeiset puristukset ja valmistautuminen High Schooliin. Vanhempainilta olisi viikolla ja kurssivalintoja pitää tehdä. Todellisuudessa Freshman-vuotena valinnanvaraa on aika vähän, kun pakolliset kurssin vievät leijonanosan lukujärjestyksestä, mutta kyllä hän ajatteli jotain käsillätehtävää valita. Ja isosisaruksistaan poiketen, hän on kiinnostunut ns. insinööriaineista.
Omia juttujani
Vein auton 70k huoltoon. Nyt se meni ilman sen suurempia asioita, mutta hintaa kertyi taas reippaasti yli $200. En yhtään tykkää. Bensan hintakin on kiivennyt vauhdilla sekä inflaatioon että sotaan
liittyen. Tankkasin juuri hinnalla $4.39/gallona. Edellinen tankkaus oli
dollarin ($3.39/gallona) halvempi, ja alimmillaan olen tankannut, tosin
vuosia sitten, hinnalla $1.69/gallona). Isoja muutoksia. Hinnan
oletetaan entisestään nousevan.
Yhdysvaltain verotuksen loppuunsaattaminen oli tavanomaista oudompaa, sillä jostain syystä tänä vuonna en pystynytkään lähettämään sitä sähköisesti, vaikka mikään ei ollut viime vuodesta muuttunut. Outoa. Piti printata hirveä kasa paperia ja postittaa. Sain tehtyä niin 12. maaliskuuta. Saa nähdä, kuinka kauan kestää nyt, ennenkuin ratkaisu tulee. Sähköisesti kun lähetti, ratkaisu tuli viikon-parin sisään. Jotenkin paperiversioiden lähettäminen huolettaakin enemmän. Ikäänkuin kiinnittäisivät niihin enemmän huomiota.
Kongresseihin saa taas mennä ja niiden kustannukset maksetaan $2500 saakka. Tuo summa ei ole vuoden mittakaavassa iso, mutta saan sillä korvattua yhden ison kongressin, neurologien vuosittaisen pääkongressin (AAN), joka tänä vuonna järjestetään Seattlessa. Ajattelin mennä, vaikka olisihan se kiva, että saisi mennä johonkin vähän lähemmäksi. Seattleen on 6 tunnin lentomatka. Erikoislääkärioikeuksien säilyttämiseksi joka vuosi pitää saada tietty määrä ns. CME-pisteitä. Tuosta isosta koulutuksesta saa helposti riittävästi.
Vietimme syntymäpäivääni jo sunnuntaina 6. maaliskuuta. Hain E:n, jolla alkoi kevätloma samaan aikaan, osallistumaan juhlaillalliseen. Pikku-O oli oman osuutensa tehnyt jo aiemmin. Iso-O teki tofuruokaa ja E teki salaatin. Sain E:lta juoksupaidan ja Iso-O:lta hienon virkatun hatun. Pikku-O:n lahjana toimivat leivonnaiset sekä halaus. Ihan parasta.
Tein Chickpea-Potato-Curry-muhennosta. Jälleen yksi hyvä vegaaniruoka, joka sopii kaikille. Tosin laitoin perunaa sen verran paljon, että se alkoi Iso-O:lla tökkiä. Ehkä seuraavalla kerralla otan hieman rauhallisemmin määrän kanssa.
Virkistysrahastoni summa ylitti $600. Hitaasti tavara vähenee, mutta väheneepä kuitenkin. Ilmoitin vuokraemännällemme, että olemme viimein lähdössä tästä talosta vuoden päästä kesäkuussa. Sitä ennen pitää päästä eroon hirveästä määrästä tavaraa.
Yhteistä
Kahden vuoden tauon jälkeen paastonajan keskiviikkoillalliset alkoivat kirkolla 9. maaliskuuta. Meidätkin oli kutsuttu. Riparin tavalla tai toisella suunnittelevat Iso-O ja Pikku-O menivät jo klo 17 ja osallistuivat täkäläisen konfirmaatioryhmän kanssa keiton ja Mac-and Cheese-ruoan valmistamiseen. Minä menin leipien ja oheistuotteiden kanssa tuntia myöhemmin. Tuntui hyvältä olla mukana. Ja samalla ihan kummalliselta. Kaksi vuotta sitten samankaltaisen tilaisuuden jälkeen kaikki meni kiinni muutaman päivän sisällä ja tämä outo aika alkoi. Siitä tuntui samalla olevan sekä hirveän kauan että hirveän vähän aikaa.
Lauantaina 12. maaliskuuta meillä oli illallisjuhla Marthan perheen kotona ensimmäisen kerran Thanksgivingin jälkeen. Mukana olivat meidän ja Marthan koko perheen lisäksi Nicholsin koko perhe, Tierneyn koko perhe, sirkusperheen vanhemmat sekä Soleilin äiti. Koko perhe tarkoittaa College-opiskelijalapsen mukana olemista. E ei lähtenyt mukaan, kun hän halusi herätä lomansa viimeisenä aamuna asuntolastaan (lue: oli varmaan jotkin bileet tiedossa). Mukavaa oli. Me veimme kaksi jälkiruokaa. Mansikkatäytekakun sekä vegaanisuklaakakun. Tämä viimeinen oli yllättävän hyvä. Minun ensimmäinen onnistunut vegaanijälkiruokani.
Kellot siirtyivät tunnilla eteenpäin. En tykkää.
No comments:
Post a Comment