Trump on jatkanut hengästyttävää itsevaltiaan tavoin sekä Yhdysvaltoja että Eurooppaa tuhoavaa hallitsemistaan, viimeisimpänä katastrofaalinen tapaaminen Ukrainan presidentin Zelenskyin kanssa tänään 28. helmikuuta. Myönnän, että uutiset ovat olleet jopa minulle, uutisia intensiivisesti seuraavalle ihmiselle liikaa, ja olen siirtynyt Netflixin puolelle.
Kelit ovat vaihdelleet lumisateesta hetkellisen plussalle menon jälkeen tosi kylmiksi. Sekä kävelytie että eturappuset muuttuivat jääkentäksi yli viikon ajaksi siten, että rautakankitasoisella hakkaamisella onnistuimme saamaan edes jotakuinkin turvallisen matkan kadulta meille. Muutaman päivän ajan postimies jätti tulematta postilaatikollemme, ja en kyllä häntä voi siitä syyttää. Nyt on muutaman päivän plussalla, joten loppulumi taitaa sulaa. Sitten menee taas kylmäksi, ja sääennusteen mukaan viikon päästä saattaa taas tulla lunta. Pöh.
Osan lomassta hän piti taukoa Youtubesta ja valmistui lähestyvään SAT-testiin - se on edessä viikon päästä lauantaina, 8. maaliskuuta. Kovasti hän on väittänyt, että loppukiri on meneillään ("You need to trust the process"). Kun kyseessä on hyvin erilailla huolehtiva (tai siis huoleton) ihminen kuin itse olen, on tämä ollut minulle kyllä tosi hankala sietää. Olen ihan hirveän mielelläni väärässä.
Hiihtopuolella on tapahtunut paljon, vaikka kausi onkin ohi. Isoin asia on se, että Pikku-O valittiin upean kehityskaarensa johdosta joukkueen kapteeniksi. Hän kuuli asiasta alustavasti jo viikko aiemmin, mutta viralliseksi se tuli perinteisen illanvieton aikaan 27. helmikuuta Needhamin kiinalaisessa ravintolassa. Päivää edeltävästi hän oli kavereiden kanssa valmistamassa kylttejä senioreille, jotka tilaisuudessa myös huomioitiin.
Koulu alkoi loman ja sairastamisen jälkeen uudelleen maanantaina 24. helmikuuta. Hän on ollut aivan iloisella mielellä ja jatkanut reipasta pyöräilyään tuntematta oloaan harmistuneeksi, vaikka jokseenkin kaikki kaverit saavat ajaa autoa ja ovat jättäneet pyöräilyn taakseen. Hyvää ilmaista treeniähän se on, varsinkin kotiinpäin, kun pitää kiivetä tänne kukkulan päälle.
Iso-O saapuu tänään lomalleen - hän on junassa kohti Bostonia. Hän oli laittanut pikkuveljelleen viestin, että lauantai sopisi varata isosiskon kanssa hengailuun. Suunnitelmat kuitenkin muuttuivat, ja hän lähteekin heti huomenna viikonlopuksi Middlebury Collegeen Mayaa, Soleilia ja Abbya tapaamaan. Voi olla, ettei häntä taas kauheasti näy.
E:n toiveesta johtuen menimme Swan Lake-balettia katsomaan. Olisin halunnut mennä Boston Ballet:in vastaavaan pari viikkoa myöhemmin, mutta E:n lomasuunnitelmista johtuen jouduin valitsemaan toisin. Kyseessä oli Kiovan baletin esitys Emerson Coloneal-teatterissa. Teatteri oli puolillaan vain ja musiikki aika hiljaisella, mikä jonkin verran häiritsi minua. Yleisö oli myös epätyypillistä perusbostonilaisiin verrattuna - moni puhui todennäköisesti ukrainan kieltä. E tykkäsi, mutta Pikku-O sanoi, että kulttuurikokemuksesta huolimatta hän olisi pystynyt elämään ilmankin.
E:n lomasuunnitelmiin kuuluu perinteisen Senior Spring Break:in tapaan reissu johonkin juhlimaan. Juoksijapojat valitsivat Puerto Ricon. Tiistaina lähtevät.
Sain viikko sitten perjantaina ilmoituksen, että meriittini ovat riittävät UMASS Associate Professor-titteliä varten. Hakemus ei kuitenkaan mene eteenpäin, sillä kolme kymmenestä arvioijastani pitää hylätä, koska meillä on ollut yhteistä historiaa. Jouduin pikaisesti haalimaan itselleni uusia. Erittäin harmillista ja kiusallista! Laitoin Turgutille asiasta viestin, ja hän otti sen oikein asiakseen. Nopealla tahdilla löytyi neljä arvioijaksi suostunutta. Prosessi on niin hidas, että seuraavan kerran kuulen asiasta kesäkuussa.
Yhdysvaltain lisäksi sairaalani on lisääntyvästi kaaoksessa. Massachusettsissa kaatui noin 9 sairaalan konserni (teksasilainen voittoa tavoitteleva Steward), minkä johdosta niihin normaalisti menevät potilaat ohjautuvat muualle. Sänkypaikkoja ei ole koskaan tarjolla päivystysviikkojeni aikaan, mutta nyt tilanne on ollut niin kriittinen, että potilaita on käytäväpaikoilla päivystyksessä kaksi yhtä paikkaa kohden, ja sairaalaan otetut potilaat viettävät päivystyksessä päivätolkulla aikaa. Joka päivä saan monia sähköposteja, kuinka kiireellisesti potilaita pitäisi laittaa sairaalasta eteenpäin. Ikäänkuin minulla olisi valta laittaa potilaita kuntoutussairaaloihin, joissa on ihan samanlainen ongelma.
No comments:
Post a Comment