Covid 19 - Hiihtolomaa ennen ja sen aikana

Putin aloitti kuin aloittikin sodan Ukrainassa 24. helmikuuta, mikä on jokseenkin mahdoton käsittää. Vanhan maailman ihminen, vanhan maailman ajatuksineen. Vieraalta tuntuu. Ja niin tosi surulliselta. Yksi hullu ihminen voi aiheuttaa niin mielettömän määrän pahaa ilman, että maailma pystyy siihen vastaamaan. Ja Suomeakin hän on uhannut. Ihan hirveää!

Koronapandemia, mikä on edelleen todellisuutta maailmassa sekin, on vaiheessa, jossa rajoituksia aletaan purkaa vauhdikkaasti niin täällä kuin Suomessakin. Massachusettsin tilanne on toki mennyt paremmaksi. Jännä nähdä, miten lapset reagoivat. Itse ainakin toistaiseksi ajattelin jatkaa maskin käyttöä kaupassa käydessäni. En myöskään usko, että töissä ihan heti maskit poistuvat. Olen jo niin tottunut, etten edes oikein koko kapistusta huomaakaan.  

Me lähdemme huomenna New Yorkiin passienuusimismatkalle. Siitä lisää seuraavalla kerralla. Alla lomaa edeltäviä ja sen aikaisia kuulumisia.

Ystävänpäivänä Iso-O sai hyvää palautetta sekä hienosta, itsevirkatusta villatakistaan että lukemattomista korteista hän antoi ystävilleen sekä muutamalla opettajalla. Ruusun hän sai hiihtovalmentajalta, joka on ollut aivan mielissään Southin joukkueen hyvästä menestyksestä tällä kaudella (Katso kopioitu osa viikottaista urheilijoiden viestiä hiihtoon liittyen postauksen alaosassa).

Osavaltion tason hiihtokisat (niistäkin maininta alla) olivat keskiviikkona 16. helmikuuta. Päivä oli Iso-O:n paras ikinä. Vein hänet Northille klo 5 aamulla. Bussi ajoi sekä heidän että Northin joukkueen Vermontin Prospect Mountainin alueella olevalle kisapaikalle. Iso-O hiihti joukkueen kolmanneksi nopeimman ajan, sijoittui sijalle 60 yhteensä 123 maaliin päässeestä ajalla 28:02 min 7 km matkalla. Voittajan aika oli 20:20 min ja viimeiseksi tulleen 40:41 min. Southin pojat sijoittuivat joukkueena 5. ja tytöt 8. sijalle yhteensä 16 joukkueesta. South ei ole koskaan ollut näin hyvä. Bussimatkalla oli hauskaa ja joukkueen yhteishenki senkun vain parani. Iso-O jopa lähetti morsenkoodiviesteja tien toisella puolella asuvalle pojalle illan jo pimetessä. Aiemmin ko. pojan kanssa ei ole juuri kommunikoitu.

Cody-koira saapui meille torstai-iltana ennen hiihtoloman alkua ja Pikku-O nukkui kaikki yöt sen kanssa alakerrassa, vaikka se häntä kovasti jännittikin. Cody jäi ensin itkemään omistajaperheen äidin perään, mutta noin 10 minuuttia itkettyään oli kuin kotonaan. Cody oli käytännössä ihan koko ajan Pikku-O:n kanssa. Iso-O kävi pari kertaa viemässä sen ulos samalla, kun kävi ruokkimassa perheen akvaariokalat. Siksi oli kiva, että Iso-O otti viikon hoitopalkkiosta ($350) itselleen vain 10%, vaikka Pikku-O oli tehnyt kaavion, jonka mukaisesti Iso-O:lle olisi kuulunut 25%. Minunkin täytyy tunnustaa, että olin taas aika myyty Codylle. On hienoa saada koirasta vain parhaat puolet. Minun ei tarvinnut mitään muuta kuin silittää sitä ja ottaa vastaan sen innokas pomppiminen töistä saapuessani - kaikki muu hoitui Pikku-O:n puolesta.

Lasten hiihtoloma alkoi perjantaina 18. helmikuuta. Annoin pieniä kodinhoidollisia tehtäviä heille, kun itse olin töissä aina torstai-iltaan saakka. Tehtävät olivat pieniä ja noin 10 minuutin mittaisia, mutta silti niiden tekeminen otti heillä henkisesti koville. Niin koville, että ne olivat aina tekemättä, kun saavuin kotiin. Ja sitten oli naama sitruunana erityisesti Pikku-O:lla, kun mainitsin asiasta. Huokaus.

Lumimyrsky hiihtolomaperjantaina 25. helmikuuta sai maiseman jälleen valkoiseksi, vaikka olen jo valmis vihreään. Ajoitus oli hyvä, silla aloitin samalla oman päivystysvapaani ja koulut olivat vielä tauolla. Oli siis mahdollista olla liikkumatta mihinkään talon alueelta. Vuokraemäntäni vaatima liedenkorjaaja tuli kuitenkin myrskystä huolimatta, mutta siitä johtuen 7 tuntia myöhässä toteamaan, että lieden ongelma ei ole sytyttimessä vaan kytkimessä. Sen korjaaminen maksaisi $420. Paitsi, että se ei onnistu, sillä ruuvit ovat ruostuneet liikkumattomiksi ja sen johdosta ne pitäisi porata pois paikoiltaan, mikä taas aiheuttaisi keskiosan irtoamisen. Ja niitä osia ei enää näin vanhaan lieteen ole. Laitoin vuokraemännälleni viestin, että sorry, ei onnistu, mutta odotan vielä hänen vastaustaan. Olin jo ennen korjaajan käyntiä todennut, ettei lieden korjaaminen kannata sen iän johdosta, mutta hänellä on aina hieman erilainen lähestymistapa. En usko, että olen vielä nähnyt tarinan loppunäytöstä.

Pikku-O sai Yhdysvaltain kongressiedustajalta vastauskirjeen omaan aiemmin lähettämäänsä kirjeeseen äänestysasioihin liittyen. Se oli osoitettu hänelle ja sen teksti vastasi hänen kirjeeseensä, ei siis mikään geneerinen versio. Hän avasi kirjettä epäuskoisena ja aivan loppuun saakka uskoi, että se on automaattinen vastaus vain. Eipä ollutkaan! Kiva juttu, että edustaja vastasi.

Iso-O:n loma on täyttynyt lukemisesta, lyhyistä lastenhoitokeikoista viikon aikana useaan otteeseen, kun yksi pieni poika piti viedä ja/tai hakea loma-ajan kerhostaan, ystävien tapaamisesta ja Bostonin ostosretkestä.

Hiihtokausi on loppunut. Yleisurheilukausi alkaa. Lopuksi koulun tiedotuslehtisesta Iso-O:n hiihtojoukkueeseen ja erityisesti valmentajaan liittyvää:

Congratulations to the NSHS Nordic Ski Team on their success at the MIAA State Championship!

Newton South participated in the MIAA State Championship for Nordic Skiing at Prospect Mountain in Woodford, Vermont on Tuesday, February 16. They awoke at 4 AM to get ready for race day and meet the bus for a 5 AM departure.

We had 5 girls and 6 boys racing for Newton South, cheered on by our two amazing coaches, Jeff Riklin and Michelle Caine. The team did incredibly well with the girls placing 8th overall and the boys placing 5th overall! Polina Kontorovich made it into the top 20; Levin Brenner placed 10th overall; Liam Sakakeeny placed 8th overall and Ian Brenner placed 5th overall! Outstanding results for the team since they previously placed 17th - truly incredible! The day ended with more skiing and a big dance party. 

A special recognition for Coach Jeff Riklin!

Jeff has been coaching the Nordic Team for about 10 years. Like Ted Lasso, his expertise is not about teaching technique but about inspiring the kids to push themselves, be supportive of each other and, above all, enjoy the sport and have fun.

Jeff welcomes everyone on his team. He coaches top racers to excel (and have fun) and he coaches kids who have never skied to race by the end of the season. This small team has grown over the years, becoming very popular these past couple of years. During the height of the pandemic, when school was remote, practices became a lifeline for kids to be together and for athletes of various sports to stay in shape.

Yesterday's race was amazing. In Jeff's words: "As expected, I cried. And the most important thing is that every one of them told me that they had fun!"