Ok. Arvostaisin aikaa ilman harmeja. En ole sellaista hetkeen kokenut, varsinkaan tällä viikolla. Aina tuntuu jotakin tapahtuvan. Isoin juttu tällä viikolla oli se, että Pikku-O taittoi nilkkansa Nathanin trampoliinilla oikein kunnolla, pyöräili kotiin, kääri jalan itse - aika hienosti, täytyy sivumennen todeta - meni nukkumaan, ja kertoi minulle vasta aamulla. Vähintään nivelsiteet näyttävät olevan revenneet, eikä pientä murtumaa pysty kuvatta poissulkemaan. Kyllä hänen syntymäpäivälle ajateltu maratonjuoksusuunnitelmansa ja lähiajan hiihtotreeninsa ovat nyt uhattuina. Harmillista tämä on erityisesti hänelle itselleen. Hän on tavoilleen uskollisena säilynyt positiivisena, ja vaikkei treeneihin olekaan varsinaisesti osallistunut, hän aloitti kuntosaliharjoittelun toisena päivänä, ja kolmantena hän jo pyöräili Westoniin opastamaan aloittelevia hiihtäjiä - hänhän on jo kokenut :).
Nilkkavammaa henkisesti vieläkin harmillisempi asia oli/on keittiössä ja sieltä kellariin TAAS alkanut vedenvuotaminen. Vuokralaisena tietenkin huoli on pienempi, mutta asia pitää hoitaa kuntoon, ja ei minulla ole sellaiseen helposti mahdollisuutta, kun olen jatkuvasti virka-aikaan ihan muualla. No, soitin putkimiehelle, laitoin viestin vuokraemännälle, otin vastaan hänen tunnelmansa, ja laitoin keittiön lavuaarin/hanan, astianpesukoneen ja lopulta myös vaatepesukoneen käyttökieltoon. Päivän myöhemmin nimittäin keksin, että ongelma on putkessa, jota pitkin vesi menee keittiön lisäksi ainakin vaatepesukoneeseen. Keksin tämän aika pian pitkän pesuohjelman alussa, kuitenkin vasta sitten, kun vaatteet olivat jo läpimärät. Jouduin vaihtamaan pikapesuun, ottamaan vastaan pienen vesisateen, ja päättämään sitten, että vaatepesukonekin odottaa putkimiesta. Onneksi nykyään sellainen on aiempaa helpompaa, kun vaatteita pitää päivittäisen käytön sijaan pestä vain noin kahdesti viikossa.
Iso-O lähetti videon pienestä lumikuorrutuksesta kampuksella. Meillä satoi tuolloin kaatamalla vettä. E taas on soittanut päivittäin purkaakseen mielipahaansa liialliseen työmäärään.
Vähemman harmillista on se, että paketoin jo kaikki lasten joululahjat ja Pikku-O:n syntymäpäivälahjan valmiiksi kaappiin sekä kannoin joulukoristelaatikon valmiiksi alakertaan. Kohti vähemmän harmillisia aikoja - Iso-O tulee jo huomisaamuna ja E:kin ensi viikolla.
No comments:
Post a Comment