Friday, January 29, 2021

Covid 19 - Lunta jälleen maassa ja koronakin vähän helpottaa

Minulla alkoi viikon mittainen päivystysvapaa. Tämä on ihan paras palkinto viikon uurastuksesta. On upeaa olla kotona arkena, saada rauhassa tehtyä roikkuvat asiat, ja vain olla möllöttää. Kun lapset vielä ovat kotona koulussaan, ei elämäni juuri voisi parempaa olla. Kelitkin ovat kivat. Lunta satoi 26. illasta ja kylmyys näyttää ikkunan läpi katsottuna tosi hienolta. On ollut jopa reippaasti alle -10*C, mikä kovan tuulen kanssa tuntuu varsin jäätävältä. E vitsaili tietäessään minun huonon kylmänsietokykyni, että hänen taitaa olla paras luopua shortseista ja T-paidasta juoksuvaatteinaan. Lähti pipo ja maski, pitkähihainen paita ja kevyt fleece sekä pitkälahkeiset trikoot päällään. Minä ehdotin lisäksi vaikka mitä, mutta tämäkin oli hänelle jo ponnistus.
 
Kävin heti vapaan aluksi vuosittaisessa mammografiassa. Halusivat tarjota jo seuraavankin ajan vuoden päähän. En minä niin pitkälle pysty ajattelemaan, kun oma työaikataulunikin on selvillä vasta tämän vuoden huhtikuulle. Peruskysymysten lisäksi kuvaaja kysyi tarkasti, olinko ja milloin tarkasti ottaen olin saanut koronarokotteen. On kuulemma näkynyt enemmän imusolmukkeita rokotetuilla. Kiinnostavaa.  

E:n Standford-haastattelu meni hyvin. Noin seitsemänkymppinen mies oli kehunut E:n positiivista, mutta nöyrää itsevarmuutta. E oli hauskalla tavalla todennut, että hänen sisaruksensa saattavat ajatella toisin. Muutoin hakemuspuolella on tullut pieniä lisämutkia matkaan. Kaikilta Ivy League-yliopistoilta tuli ilmoitus, että hakemuksia on tänä vuonna paljon tavanomaista enemmän, ja tulokset saadaan vasta huhtikuussa. Toinen pieni hankaluus tuli Ruotsista, jossa hänen hakemuksensa ovat "Incomplete", koska hänellä ei ole High School-lopputodistusta. Tämä oli kyllä tiedossa, mutta silti hän yritti. Myöhemmin keväällä Ruotsin varsinaisen perushaun aikaan hänellä on vielä mahdollisuus, jos jätetään ruotsinkielentaito hieman vähemmälle huomiolle. Samanlainen meininki kuin Suomen hakemusten kanssa. Suomeen on ulkomailta hankala hakea muuta kuin melko vähäiseen määrään englanninkielisiä ohjemia. Suurimpaan osaan kuuluu tehdä pääsykoe, jonka voi suorittaa vain paikan päällä. Kun vertaa tätä Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin, usein jonkinlainen standardoitu, nettipohjainen testi hoitaa tämän puolen. Outoa, ettei Suomessa ole vielä menty tähän, varsinkin nyt pandemian aikaan.
 
Iso-O:n ollessa Soleilin syntymäpäivänuotiolla maanantai-iltana, E otti vapaaehtoisesti Iso-O:n roskavuoron hoitaakseen. Roskavuoro tarkoittaa viikottain tapahtuvaa sekajätteen sekä kierrätyskaman viemistä roskapönttöihin, jotka vedetään kadunvarteen joka tiistaista roskienkeräystä varten. Tämä ei kuitenkaan ollut E:lta täysin vilpitön halu auttaa siskoa. Hän nimittäin sai varmistettua itselleen pidemmän pätkän ilman roskavuoroa ja mikä vielä tarkeämpää, Iso-O:lle kaksi vuoroa peräkkäin. Sisarukset!  

E teki meille illallisruoan pyytämättä. Ihan hirveän hyvältä tuntuvat tällaiset yllätykset varsinkin päivystysviikon aikaan. Söimme kasvisnuudeleita, paistettua kesäkurpitsaa ja lihansyöjille oli tarjolla ohuita, paistettuja kanafileepihvejä. Vain edellisenä päivänä, hetken suunniteltuaan Pikku-O leipoi meille leivän. Siitä tuli pieni, tiivis ja vähän liian suolainen, mutta leivältä se näytti ja maistui ja tuli osaksi sen illan päivällistä. Hän oli tosi ylpeä, ja jopa suunnitteli ryhtyvansä tekemään leipää kerran kuukaudessa. Seuraavana päivänä hän ilmoitti leipovansa leipää jo tulevana viikonloppuna.

Iso-O oli monta päivää aika pahalla tuulella ja veljet pääsivät siitä osallisiksi. Taisi olla hormonaalista, sillä tilanne helpottui muutamassa päivassa, ja sen jälkeen hän on lähinnä naureskellut, kuinka hauska ihminen hän on. "I'm so funny!" han on sanonut monta kertaa nauraessaan jollekin vitsilleen. Hän virkkasi hyväntuulisena mansikkahatun, tosin sanoo sen näyttävän tomaatilta, ja aikoo tehdä toisen. 
 
Hiihtovalmentaja valitsi hänet edustusjoukkueeseen. Tämän jälkeen Iso-O ilmoitti, että hän aikoo sittenkin osallistua hiihtoon vuoden päästä Indoor-kauden sijaan. E antoi palautetta, ettei kannattaisi, mutta minä olen ylpeä, että hän löytää oman polkunsa. Katsomme, mitä tapahtuu, kun vuodessa moni ajatus ehtii muutua moneen kertaan. Ensimmäisen edustusjoukkuekilpailun jälkeen hän oli todella hyvällä tuulella ja kertoi kisan menneen hyvin. Sijoitus ei häntä lainkaan kiinnosta, mikä on hienoa. Hänellä on hassu tavoite. Hän haluaisi ison pyllyn. Sellaisen, joka poistuu huoneesta paljon hänen jälkeensä.

Hybridin alkaessa (ensimmäinen päivä on maanantaina) Iso-O halusi päästä eroon hyppytunneista, ja valitsi itselleen Honors Level Public Speaking. Hieno valinta. Hän on aina ollut hieman ujo uusissa tilanteissa, ja tämä sopii erinomaisesti. Ylpeys!

Pikku-O ilmoitti - onneksi etukäteen - että hän aikoo tehdä Ruby Goldberg-kokeen, johon kaiken muun lisäksi olisi kuulunut langan polttaminen. Toin esiin siihen liittyvän riskin lisäksi sen, että langan palaminen tuskin tapahtuu hänen haluamallaan tavalla. Hän vaihtoi E:n ehdotuksesta kokeeseen sakset. Koe sinänsä oli sellainen, joka hänen kuuluikin tehdä osana koulutehtävää, mutta jotenkin sopi aika täydellisesti hänelle. Pääsin osallistumaan kokeeseen, sillä hän tarvitsi jonkun videoimaan sen. Videoita kertyi yhteensä 17 ja aikaa kului melkein 1.5 tuntia, sillä aina jokin osa meni pieleen. Viimein se onnistui. Lopputuloksena keittiön valot sammuivat. Siihen päästäkseen, hän laittoi ensin lattialla liikkuvan robotin etenemään, minkä johdosta se veti puupalan pois, jotta pieni auto pääsi laskemaan mäkeä törmätäkseen kirjaan, joka dominoefektillä kaatoi 4 muuta kirjaa. Viimeinen aiheutti siihen kiinnitetyn langan välityksellä toisen auton liikkeen estävän puupalan poistumisen, ja auto pääsi vetämään langasta tason ylös, jotta raskas pallo putosi pöydältä ja lankaluupin avulla sai sakset leikkaamaan langan, joka toisen luupin avulla oli pitänyt painavaa kirjaa kiinni. Kun tämä kirja pääsi vapaasti roikkumaan, siinä kiinni olleet langat vetivät valonappulat alas ja valot sammuivat. Vain muutama päivä myöhemmin, hänen kuului tehdä rakennelma, joka estäisi kananmunaa rikkoutumasta, kun se putoaa toisen kerroksen ikkunasta ulos. Hänen rakennelmansa oli aika heppoinen ja odotusarvojeni mukaisesti kananmuna rikkoutui. Hän sen sijaan oli vähän pettynyt. 

Pikku-O oli sikeässä unessa klo 7.20, kun bussi lähtee koululle 7.40. Oli unohtunut - taas - laittaa herätys päälle. Huoh. Hänellä tuntuu vielä olevan äidille paljon tarvetta. Huolta huomisesta ei liikaa ole.

Olemme hitaasti katsomassa Star Wars-elokuvia aloittaen vanhimmasta. En kuulu kohderyhmään, mutta aivan hauska niitä on ollut minunkin seurata. Menin jopa niin pitkalle, että tilasin puuttuvat osat kirjaston kautta. Vielä on monta katsomatta.

Koronavirustilanne on parantunut Massachusettsissa, mikä on tietysti hienoa. Virusmuunnokset tosin aiheuttavat suurta huolta. Osa niistä pystyy vastustamaan nykyisiä rokotuksia sen verran hyvin, että laumasuojan saaminen on uhattuna. Harmillista. Muutenkin rokotus- ja tautitilanne on vielä melkoinen kysymysmerkki ja aivan parhaimpienkin ennusteiden mukaisesti laumasuoja on odotettavissa vasta alkusyksystä. Uusi aalto on lisäksi taas todennäköinen vuoden päästä. Onhan tämä kyllä aikamoista. 

No comments:

Post a Comment