Covid 19 - Ensimmäinen hyväksymiskirje saapui suru-uutisten jälkeen

Saimme suru-uutisia Suomesta 15. helmikuuta. Illallisen aikaan muistelimme kaikki parhaita hetkiä hänen kanssaan. Parhaimmiksi muistoiksi muodostuivat yhteiset ravustushetket, rapuillalliset joko siksi että ravuista tykättiin (Iso-O) tai siksi, että niitä oli tosi kiva naksautella ja availla (Pikku-O) sekä yleisesti ottaen yhdessäolo ja varsinkin syöminen tämän gourmet-kokin upeita tuotoksia. Perheellemme tärkeä ihminen on pois. Mutta ei unohdettu.  

Viimeinen haastattelu ja ensimmäinen hyväksymiskirje

Haastattelut eivät olleetkaan vielä ohi. Cornell lähestyi sähköpostilla, jonka Iso-O jätti muutaman päivän ajan huomiotta, kun haastattelija kutsui sitä "Informational Discussion", eikä "Interview". Iso-O tuohtuneena puuskahti:"I am SO done!" Kyseessä on 1990 valmistunut eli nyt selvästi vanhempaa ikäluokkaa oleva nainen, ainakin Iso-O:n vinkkelistä. Haastattelu tapahtui lauantaina klo 13 ja meni oikein hyvin. Nainen sattui olemaan psykologi ja Iso-O oli myyty. Hyvä mieli jäi hänelle tästä nyt kyllä aika varmasti viimeisestä haastattelusta.

Haastatteluja on siis tämän ehkä viimeiseksi jääneen Cornellin lisäksi tarjonneet Georgetown, Harvard, UPenn, Dartmouth, Princeton sekä Middlebury. Aikamoinen lista. Brown pyysi 2 minuutin videopätkän haastattelun sijaan. Muut luottavat papereiden riittävän ja/tai ovat jo mielipiteensä muodostaneet. Tätä mielipidettä pitää vielä malttaa muutaman viikon ajan odottaa. 

Mielipidettä tosiaan pitää vielä jaksaa odottaa. Paitsi UMASS:in osalta. 17. helmikuuta saapui ilmoitus päätoksestä. Siinä ilmoitettiin, että Iso-O on hyväksytty heidän psykologia-ohjelmaansa ja vieläpä $16000 per vuosi stipendillä. Abby kertoi Iso-O:lle, ettei hän ole kuullut kenenkään saaneen noin isoa stipendiä opintoihinsa UMASSissa. Tulkitsen, että UMASS haluaisi Iso-O:n riveihinsä. Iso-O, Iso-O, Iso-O! Nyt malttaa hieman paremmin odottaa muita mielipiteitä. Paine "en pääse mihinkään" on poissa.

Hiihtoon liittyvää

Pikku-O meni hiihtokauden viimeiselle Team Dinnerille 10. helmikuuta. Iso-O jätti sen väliin Sarahin näytelmän johdosta. Pikku-O tuli takaisin kotiin klo 22 mennessä. Iso-O meni näytelmän jälkeen samaan paikkaan jatkamaan ja saapui vasta puolen yön jälkeen. Sisarukset eivät tavanneet. Mukanaan Iso-O toi jämäraviolit, jotka Pikku-O oli sitten kysymättä seuraavana päivänä imuroinut sisäänsä pienimuotoisen harmin siskolleen aiheuttaen.

Iso-O tarjosi Pikku-O:lle $5 palkkaa siitä, että tämä meni Westoniin voitelemaan hänen suksensa sunnuntai-iltapäivänä tiistain kisaa varten. Pikku-O sai kyydin edestakaisin, mutta aikaa hänellä meni monta tuntia. Iso-O ei itse mennyt, koska oli Marthan perheen kanssa Sarahin laulukilpailussa, joten ihan hyvä syy hänellä oli. Illalla Pikku-O yritti hinata palkkaa $20 ("$10 per suksi"), mutta tuli saaneeksi $10. Aika halvalla meni. 

Osavaltiotason hiihtokisat olivat edellisvuoden tapaan Vermontin Prospect Mountainin hiihtoalueella. Tänäkään vuonna Southin hiihtäjät eivät saaneet omaa bussiansa (aina ovat joutuneet jakamaan Northin kanssa, kun southilaisia on ollut niin vähän, nyt olisi ollut aivan riittävästi bussin täytteeksi). Täyden bussin sijaan 10 kannustajaa mahtui mukaan. Pikku-O hyväksyttiin, todennäköisesti isosiskon johdosta. Hänelle kaveriksi lähti/arvottiin totaalisen nollasta kisan läpi hiihtäjäksi kehittynyt espanjalaispoika Oliver. Vein hiihtäjät klo 5.45 tänä vuonna Southilta lähteneelle bussille. Matkaan meni yli 2.5 tuntia suuntaansa. Pojat hiihtivät ensin, ja tulivat joukkueineen koko Massachusettsin toiselle sijalle. Viime vuonna olivat 5. parhaita, ja sitä ennen yksi hitaimpia. Iso-O lähti 6/8 lähdössä, hiihti hyvin ja oli todella iloinen. Tytöt tulivat 7. parhaiksi parantaen hekin, sillä viime vuonna olivat 8. parhaita ja hekin silloin melkein jumbosijalta. Go South! Ja, Iso-O oli Southin 3. nopein tyttö - hänen olisi siis pitänyt olla nopeampien joukossa. Molemmat olivat aivan mielissään illalla, kun hain heidät bussilta. Oli ollut hyvä päivä.

Kisojen jälkeen oli vielä kahdet treenit. Niissä tosin tehtiin kaikenlaista muuta kuin treeniä. Viimeisiin pukeuduttiin hassusti ja hiihdettiin niissä tamineissa. Pikku-O:lla meni koko ilta valmistautuessa taikuriksi silinterihattuineen kaikkineen. Iso-O pukeutui cowgirl:iksi. Ilta - ja kausi - päättyi joukkueelle perinteisesti Needhamissä sijaitsevassa kiinalaisessa ravintolassa. Ravintola on tuntunut itsestäni hieman sattumanvaraiselta, mutta kävi ilmi, että sen omistaja on valmentajan tuttava. Siksi siis siellä. Iso-O sai kukkia sekä superlatiivit "most stylish" ja "most likely to use two socks". Pikku-O sai superlatiivit "best Freshman" ja "best biker". Molemmat toivat kotiin jämäruokaa.

Vuokrasukset ja oheistuotteet tulivat myyntiin Westonin talvikauden kääntyessä lopuilleen. Suunnitelmissa on mennä Pikku-O:n kanssa huomenna hänen pakettinsa ostamaan. Halvemmalla pääsisi, jos olisi hommannut kamat ennen kautta ja muuta kautta, mutta tämä on helpompaa. Pikku-O innostui sen verran, että luulen hänen osallistuvan hiihtoon jatkossakin. Samoin kävi isosiskollekin.

Hiihtokausi on nyt ohi. Ilmoittautuminen kevätkauden urheiluihin aukesi heti kauden päätteeksi juuri hiihtoloman kynnyksellä. Ilmoitin Pikku-O:n yleisurheiluun. Iso-O jättää tämän High School-aikansa viimeisen kauden väliin.

Sosiaalista meininkiä

Iso-O on ollut menossa entiseen tapaan. Sarahin näytelmä oli perjantaina, kuorokilpailu sunnuntaina. Lauantai-iltana hän kävi pienellä 16 mailin (26 km) iltalenkillä ja oli itsekin hämmästynyt saavutukseensa. Iltalenkit ovat sen jälkeen jatkuneet, usein minun nukkumaan mentyäni.

Iso-O teki ystävilleen ja isoveljelleen Ystävänpäivä-kortit. Klo 23 sunnuntai-iltana hän tuli kysymään, josko voisin heittää hänet BC:lle viemään korttia. Yleensä tuohon aikaan en todellakaan olisi iloisena hyppäämässä autonrattiin. Mutta taas huomasin olevani. Oli kiva nähdä sisarusten iloa nähdä toisensa. Ja ihana sisko, kun huomioi.

Iso-O haastateltiin Year Book STEM (science, technology, engeneering, math)-osastoon, sillä Woodworking (eli puukäsityö) luetaan jostain syystä johtuen tähän kuuluvaksi. Nauratti, sillä STEM on Iso-O:lle jotain sellaista, jota hän EI tule jatkossa tekemään.

E:n viimeinen lähikisa sekä muuta liittymätöntä

E juoksi 800 m David Hemery Valentine Invitational-kisassa 11. helmikuuta. 404 juoksijaa oli ilmoitettu 800 metrin kisaan. E juoksi 22/40 erässä, ja oli 328:sta maaliinpäässeestä sijalla 118 (sijoitettu 172 sijalle - taas meni paljon paremmin!), BC:n kuudesta juoksijasta kolmanneksi nopeimpana uudella PR-ajallaan 1:54:27. Iloinen oli. Näimme lippujonossa Justinin isän, joka tunnisti meidät ja kertoi jo edellisellä viikolla jutelleensa E:n kanssa. Näimme myös useita entisiä Southin juoksijoita edustamassa omia yliopistojaan - mieleen tulevat Will Middleburysta, Owen Colgate Collagesta sekä tietysti Justin Harvardista, mutta muitakin oli listasta päätellen. Upea kisa. E kertoi, että Merrimack Collegen juoksija oli tullut kysymään E:n High Schoolia ja todennut sitten hänen siksi näyttäneen niin tutulta, kun E ei ole muuttunut yhtään High Schoolin osavaltiokisoista. 

E otti käyttöönsä yhden minun vanhan rannekoruni kesällä, kun purimme Oulun varaston. Se hukkui. Harmi oli niin suuri, että hän soitti minulle ja lähetti vielä monta tekstiviestiä asiaa puidessaan. 

E on hakenut kesätöitä aivan tosissaan. Yhden kanssa sain tekstiviestin:"Muuten hyvä mutta mutta voi olla että minun Suomenkieli ei ole tarpeeksi vahva". Totesin, että virheineen kaikkineen on, ei muutakuin hakemusta eteenpäin. 

E kävi tänään lauantaina muutaman hoidettavan asian johdosta. Ajoi edestakaisin. Mikä on hyvä, sillä ajokoe pitäisi suorittaa ennen kesää ja treeniä ei ole ollut liikaa. Aivan hyvin se menee, vaikka kokemattomuus näkyykin erityisesti pihatieltä peruuttaessa. Ihana on aina, kun käy.

Minun sekalaisiani

Pistäydyin kaupassa erään illan päälle. En harjannut pesun jälkeen harakanpelättimeksi kuivahtaneita hiuksiani. Päälleni jätin kotivaatteet. Heti ensimmäisenä tapasin isoon ääneen huutavan Iso-O:n ja Marthan. Vain hetki myöhemmin fellowship-ajan erikoislääkärini tervehtii iloisesti. Tilanne ei ollut korjattavissa, joten esitin kuin aina näyttäisin juuri tällaiselta. Muistin kuitenkin mummini sanat:"Aina kotoa poistuessa pitää varautua siihen, että elämän prinssi kävelee vastaan". En ole vielä näköjään oppinut.

Aloitin Yhdysvaltain veroilmoituksen tekemisen. Itselleni tuleville vuosille muistutukseksi totean, että verottajan valuuttakeskikurssit ilmaantuvat noin helmikuun puolivälissä (tänä vuonna 10.2.), ja korkotodistus ilmaantuu helmikuun alussa. Ei siis kannata yrittää aloittaa aiemmin. 

Bruce Willis sai virallisesti diagnoosin Frontotemporal Dementia helmikuussa. Luulin, että hän oli saanut diagnoosin jo viime keväänä, kun hänen afasiastaan uutisoitiin, mutta selvästi ei. 

Hiihtoloma alkoi ja koronatesti tuli positiiviseksi

Koululaisten hiihtoloma alkoi koulupäivän jälkeen perjantaina 17. helmikuuta. Iso-O:n ystävien illanvietto oli jälleen meillä. Isoäänistä naurua kuului puolelle yölle saakka. Vaikka kyseessä olivatkin Iso-O:n lähimmät kaverit ja sitä kautta pääosin seniorit, Pikku-O:kin pääsi mukaan. Kiva. Hassuna yksityiskohtana mainittakoon, että meillä piipahti poika menneisyydestä. Pikkuinen Iso-O mainitsi kindergartenissa, että hänellä on "crush on Hunter". Luulin tuolloin, että kyseessä oli ihastuminen, mutta hän olikin tarkoittanut olleensa harmistunut ko. poikaan. Hunter meni eri Middle Schooliin sekä on nyt Newton North High Schoolissa, joten hän ei ole kuulunut elämäämme vuosikausiin. Ennenkuin tänä iltana, kun hän saapui yhden Iso-O:n kaverin potentiaalisena poikaystävänä.

Illanviettoa seuraavana päivänä Iso-O, lähestyvän koronapandemian 3-vuotispäivänä, testattuaan systemaattiset ja joskus hieman eksessiivisesti, sai ensimmäisen positiivisen testituloksensa. Siihen kariutui hänen iloiset hiihtolomasuunnitelmansa. Jo sunnuntaille oli suunnitelmissa Mount Monadnock-vaellus ja sen jälkeen Brenner-veljesten New Hampshiressa olevien hiihtokisojen seuraaminen. Kaikki muut matkaa suunnittelevat, Ben, Marielle ja Jason, testasivat negatiivisesti. Plääh. Karanteenissa hän nyt sitten lomaansa viettää.