Ensimmäinen pandemian jälkeinen postaus

Tämä on ensimmäinen COVID 19-pandemian virallisen loppumisen jälkeinen postaus. "Public Emergency" loppui Yhdysvalloissa 11.5.2023. Yli kolme vuotta on mennyt ja moni asia on muuttunut niin töissä, koulussa kuin yksityiselämässämme. Sulkeutumisen aikaan maaliskuussa 2020 minulla oli täällä kaksi High School-opiskelijaa (Junior E ja Freshman Iso-O) sekä juuri Middle Schoolin aloittanut pienikokoinen, ja korkeaääninen Pikku-O. Koulut ja poliklinikat menivät kiinni "kahdeksi viikoksi". Maskienkäyttö muuttui sekä sairaalalla että yhteiskunnassa suosituksesta pakoksi, sisätiloissa käytettävästä kaikkialla vaadittavaksi (mm. muutamat juoksukisat tapahtuivat maskit päällä). Vastustuskykyä ei ollut kenelläkään ja ihmisiä kuoli kuin kärpäsiä. Sairaalat pullistuivat, monet jäivät saapumatta, ja siitä syystä mm. syöpien diagnosoiminen on monella viivästynyt kohtalokkaasti. Aivohalvauksia ja sydäninfarkteja sairastettiin kotona. Sitten saapuivat rokotukset, jotka alkoivat vaikuttaa ihmisten liikkumiseen ja kohtaamiseen. Misinformaatio kukoisti. E sai melko normaalin valmistautumisjuhlan keväällä 2021 High Schoolista juuri ennen Delta-variantin saapumista ja Pikku-O vuotta myöhemmin Middle Schoolista Omicron-variantin helpottaessa, molemmat ulkona järjestettyinä. 18 kuukautta kestänyt matkustuskielto poistui marraskuussa 2021. Sairaalalla korona muuttui miksi tahansa infektiosairaudeksi, mutta poliklinikalla alkoi lisääntyvästi näkyä erityisesti nuorempaa väkeä, joka ei millään meinaa toipua alkujaan vähemmän vakavasta koronainfektiosta. Näitä Long-Covid diagnooseja olen alkanut minäkin tehdä - päivystysviikkoa edeltäneen kahden poliklinikkapäivän aikana sellaisen sai 3, eivätkä he ole ainoita. Korona ei ole tietysti mihinkään kadonnut. Jouduin sen toteamaan kurjalla tavalla päivystysviikkoni päätteeksi. Kolme vuotta varovaisesti elänyt mummo sai elämänsä ensimmäisen koronainfektion ja kuoli äkillisesti samana päivänä, kun hän iloisena lähti sairaalalta kotiin. Kuolema oli sairaalassaoloon liittymätön sydänpysähdys, mutta minulla oli kurja olo. Soitin hänen tytölleen heti kuultuani ja puhuimme hetken. Puhelusta jäi hyvä mieli. Samoin siitä, että olin epikriisin (Discharge Summary) allekirjoittanut heti hänen lähdettyään - täällä oikeusjuttujen maassa olisi näyttänyt aika paljon pahemmalta, jos olisin tekstini laatinut kuoleman jo tapahduttua. Mutta siis. Pandemia on ohi, mutta korona jatkaa tuhoaan.

Englannin kuningas Charles III kruunattiin 6. toukokuuta 2023. Katsoin vahingossa livenä, kun samalla valmistauduin lauantain aamukiertoon. Ehkä muuten en olisi herännyt klo 6 katsomaan, enkä muutenkaan oikein ymmärrä, miten nykyaikana vielä tälläistä edes on. Forrest Gumpia lainaten:"and that's all I have to say about that".

Pikku-O:n asioita

Pikku-O kävi yleisurheilujoukkueiden yhteisellä Team Dinnerillä Wabanissa, ja päätti järjestää saman hiihtojoukkueen kanssa ilman isosiskon mukanaoloa meillä tänään perjantaina. Hän oli siivonnut alakerran tavalla, jota en ole aiemmin nähnyt. Kehuin ihmetellen, miksi tämä ei näy muuten hänen elämässään. Team Dinner on siis tänään illasta. Mielenkiintoista nähdä, miten se menee.

Pikku-O juoksi kavareidensa kanssa pullonpalautuspisteen ohi ja alkoi sen jälkeen kerätä minun kuplavesipullojani laukkuunsa ajatuksella, että alkaa niitä palauttaa ja saada rahaa. Yhdestä pullosta saa 5 senttiä, joten isoille rahoille hänellä ei ole asiaa, mutta kannustan toki. Katsotaan, miten homma kehittyy. Hän kerää niitä huoneeseensa. Näen jo ennalta, että pulloja on ihan hirveästi, eikä mitään ole tapahtunut, mutta olen mielelläni väärässä

Pikku-O on ollut koko viikon hieman kipeänä, mutta on sinnikkäästi mennyt kouluun ja osallistunut treeneihinkin. Westford Academy:nn viimeisessä koulujen välisessä kilpailussa hän suositukseni vastaisesti juoksi 800 m ajalla 2:28 min ja sanoi tulleensa jokseenkin viimeiseksi. En päässyt päivystysviikon johdosta katsomaan, mutta hän oli muutenkin kieltänyt minua tulemasta, koska arvasi, ettei tiedossa ollut elämänsä paras kisa.

Iso-O:n asioita

Iso-O halusi ottaa maskit käyttöön koulussa, jottei hän tule kipeäksi juuri ennen Maine-reissua. Pikku-O:n lisäksi moni muukin on yskinyt. Näyttää siltä, että hän säästyi. Vien hänet tänään bussille iltapäivästä. Hän on kohtuullisen mielissään. Minua vähän jännittää.

Flunssahuolesta huolimatta hän on jatkanut sosiaalista pörräämistä tavaten ystäviään niin heidän kuin meidänkin kotonaan, Crystal Lake:lla (oli käynyt vedessäkin, ei sentään uimassa vielä), ja on aloittanut juoksemisen uudelleen pienen polvivaivatauon jälkeen. Alku on mennyt aivan hyvin - hän vaihtoi uusiin lenkkareihin ja on juossut 'vain' noin 10 km lenkkejä. Virtuaalisosiaalisuutta hän on jatkanut aiemman lisäksi hankkimalla puhelimeensa Minecraft-pelin, jota hän on Lobster Boy:n kanssa pelannut. What?!?

AP-testit ovat ohi. AP Calculus BC-testi oli odotettavasti hankala, mutta hänen käsityksensä mukaisesti se meni ihan hyvin, tosin huikeita arvosanoja ei kuulemma ole odotettavissa. Viimeisenä oli AP-French, joka oli "tosi vaikea; ihme täytyy tapahtua, jos arvosanaksi tulee 3"[/5]. Hän oli soittanut isoveljelleen, joka oli antanut palautetta:"Ease 5". Sisarukset!

E:n lukukauden loppu

E:lla oli Golden Eagles-tilaisuus, jossa hienosti menneen kauden urheilijoita palkittiin. Lukuvuosi on muutoinkin lopuillaan. Hänen viimeinen tenttinsä on ensi tiistaina 16.5. ja saman päivän iltana klo 17 pitää olla muuttanut asuntolasta ulos.

Ensi viikolla on myös jännittävä tilanne minun mielestäni. Hänellä on ajokoe. Toivottavasti se menee läpi. Muuten menee vähän tiukaksi, sillä hänen ajoharjoittelulupansa menee voimasta jo elokuun lopussa.

Kotiasioita

Toukokuun ensimmäisenä viikonloppuna oli viimeinkin lämmin, ja tarpeeksi lämmin siihen, että avasin alakerran ikkunat, jotta lämpö pääsi sisään taloa lämmittämään. Edelliset viikot olivat sietämättömän kylmiä minulle, kun ulkona oli jatkuvasti reippaasti alle 10*C, ja talon lämmitys ei mennyt päälle! Samana päivänä, kun viimein lämmitin taloa ulkoilmalla, saapuivat postissa AAA- ja AA-patterit. Sen lisäksi, että sain television kaukosäätimen toimimaan, fiksasin lämmityksen. Varsinkin tästä viimeisestä olen kohtuullisen ylpeä. Girl Power!! Onnistumisen kokemus.

Minulla alkoi juuri päivystysvapaa, minkä aikana on odotettavissa vaikka minkälaisia tapahtumia. Palaan niihin seuraavalla kerralla. Minä odotan viisumipapereideni fyysistä saapumista FedEx:in tuomana millä hetkellä hyvänsä. Sitten lähden nauttimaan aurinkoisesta kevätkelistä lenkkeilyn lomassa.