Läheinen sukulaiseni on siirretty saattohoitoon, kuulin tänään. Lämpimiä ajatuksia lähetän Kristiinankaupungin suuntaan. <3. Elämä on sellaista.
Meillä on jatkunut vauhdikas meno. Southin Lions 5k, Second Annual, oli sunnuntaina 21.5. heti aamusta, mikä sellaisenaan oli aikamoinen haaste teinijuoksijoille. Heidän kunniakseen täytyy sanoa, että lähtivät valittamatta mukaan ja juoksivat aivan hyvin, vaikka kummallakaan ei ollut suuria tavoitteita. Maaliinsaapuneita oli yhteensä 337. Pikku-O oli kaikkinensa 29. nopein, Iso-O 71, nopein, ja minäkin puoliväliä nopeampi (146.). Omassa ikäsarjoissamme pärjäsimme hyvin: Iso-O oli 2. nopein 18-vuotias nuori nainen, minä 8. nopein 40-49-vuotias nainen, ja Pikku-O 9. nopein 15-vuotias poika. Aikamoisia olemme. Pikku-O:n aika oli 20:29 min, Iso-O:n 23:01 min, ja minun 27:44 min. Olin aika iloinen suoritukseeni, sillä olen pahasti jämähtänyt paikoilleni koko vuoden ajan suureksi pettymyksekseni, ja ajattelin jopa 30 minuutin aikapyykin olevan haaste. Aikani oli vain muutaman sekunnin viime vuoden aikaa huonompi. Ensi vuonna sitten kovempaa.
E:n lomailu on ollut täynnä Elder Ring-pelaamista. Parin viikon totaalinen juoksutauko päättyi viikko sitten, ja hän alkoi juosta itselleen minimaalisesta 30 mailin viikkotavoitteesta ylöspäin, nostaen tavoitetta minun normaalin viikkomääräni verran viikottain. Kertaalleen hän kävi juokkuekaverinsa kanssa BC:lla juoksemassa, mutta pääosin lenkit ovat olleet kotoa lähtien. Menoja on ollut iltaisin erilaisiin kekkereihin ja illanviettoihin - isäntänäkin hän suunnittelee toimivansa; teemana on Coctail Party, ja järjestelyt ovat olleet intensiiviset. Ja kun jostain syystä BC ei ole viimeisen vuoden aikana tarjonnut lenkkareita kuin kahdet ja ei yksiäkään kesälle, hän kävi parin ostamassa New Balance-tehtaanmyymälästä. Ehdotin menemistä polkupyörällä työssä ollessani, mutta hän huijasi minua autokyydin saadakseen: "Minun pitää harjoitella ajokoetta varten", joten saavuttuani kotiin, istuin autossa ajomatkan ja myymälässä käymisen ajan.
Iso-O on vastaanottanut erilaisia palkintoja. Ensin Biliteracy Seal ennen koulunalkua, ja sitten School Wide Award, jossa hänet nimettiin Cutler Housen (yksi Southin 4 "talosta") lipunkantajaksi/johtajaksi valmistumisjuhlassa. Hän myös sai tietää päässeensä Aalto yliopiston Economics-ohjelmaan, mikä on hienoa ja outoa samaan aikaan. Pelkillä papereilla pyrkiminen tuntuu olevan aika huono indikaattori siitä, kuka on oikeanlainen henkilö opiskelemaan kutakin alaa. Ei sillä, että Iso-O olisi vääränlainen, mutta todetaan nyt vaikka niin, että hän erottuisi porukasta erilaisten kiinnostuksen kohteidensa johdosta.
Senior-vuoden loppuun on mahtunut kaikenlaista sekä koulussa että koulun ulkopuolella. Koulussa on ollut kaikenlaisia projekteja, viimeisin taitaa lähteä tänään, sillä keskiviikkona on hänen koulu-uransa viimeinen oppitunteja sisältävä koulupäivä. Matematiikkaan hän teki itselleen tyypilliseen tapaan aivan ihastuttavan, todella taitavasti toteutetun sarjakuvan. Ranskan tunnille piti katsoa ja analysoida 3 ranskalaista elokuvaa (raskasta, ajattelin vierestä, mutta hän ei valittanut). Ja niin edelleen. Koulun ulkopuolella on ollut Senior Prank; laittoivat teltat pystyyn Southin pihamaalle, ja joutuivat ne puolen yön aikaan poliisien tultua paikalle poistamaan; Senior Skip Day - lähtivät Cape Codille Falmouth-kunnan alueella olleelle rannalle, ja sinnekin tuli poliisit meluamisen johdosta; läksyjen tekemistä, iltakävelyitä, hengailuhetkiä ym ystävien kanssa pikkutunneille saakka, ja monenlaista tunnelmaa.
Boston Calling on vuosittainen usean päivän mittainen festari. Iso-O kävi ensimmäisen kerran ystävien kanssa vuosia sitten, ennen koronaa, ja halusi mennä tänä vuonna uudelleen. Hän valitsi päiväkseen lauantain sen bänditarjonnan johdosta, ei niinkään kavereidensa perusteella. Keli oli kiva ja muutama läheinen kaveri oli hommannut liput samalle päivälle. Sylvie ja siskonsa tulivat hänet aamusta hakemaan ja viihtyivat koko päivän. Hän oli iloisella tuulella kotiin saavuttuaan.
Pikku-O vei pulloja palautettavaksi ja sai kokonaiset 1,6 dollaria. Hän edelleen kerää niitä, mutta voi olla, että jossain vaiheessa palkan pienuus saattaa hänelle avautua. Hän pelasti perhosen hukkumiselta ja varmisti, että se toipui tarpeeksi ennenkuin tuli jatkamaan keittiöhommiaan. Prioriteetit kohdillaan. Kun annoin hänelle tehtäväksi pumpata kaikkien polkupyörien kumeihin ilmaa, hän innostui kunnostamaan isoveljen selvästi muita pyöriä alkeellisempaa versiota suurella intensiteetillä.
Marthalle menin Iso-O:n kanssa kahdestaan illalliselle viikko sitten lauantaina, kun E:lla oli omat kekkerinsä Bostonissa ja Pikku-O halusi viettää illan pelaten. Hampurilaisia olivat syömässä Marthan, Soleilin, Tiernin ja Nicolsin perheet. Viivyin pari tuntia Iso-O:ta pidempään, kun oli niin mukavaa. Hän käveli Brennereille illanviettoon ja tuli kotiin minua myöhemmin. Kutsu Marthalle oli tällekin viikonlopulle, mutta meidan porukkamme oli levinnyt ympäriinsä, joten emme menneet.
Memorial Day viikonloppu on taittumassa lopuilleen ja mina olen viettänyt sen töissä. Annoin nuorisolle päivittäin pieniä tehtäviä. Ainoa, joka teki annetut tehtävät ajallaan, oli E. Iso-O siirsi omiaan, yritti hävitä paikalta ja 'unohtaa' niiden olemassaolon, ja Pikku-O teki omansa ko. päivää seuranneen yön aikana hieman kyseenalaisella laadulla polkupyöräprojektia lukuunottamatta (ks. yllä). E soitti minulle töihin ja kun en vastannut, laittoi viestejä:"Iso-O broke the garage door. Now I can't get the lawn mower out", ja jatkoi lainaamalla siskoaan:"Just closed it normally, didn't even slam it". Tämä viimeinen aiheutti hupia, sillä vuosia sitten Iso-O "vain laski" uimalasit altaan reunalle sillä seurauksella, että lasit menivat tuhanneksi palaseksi. No, kun tulin kotiin, oli kolmikko työskennellyt yhdessä, menneet autotalliin ikkunan kautta, keksineet ongelman (jousi oli mennyt rikki) ja fiksanneet sen siten, että ovi aukeaa. Ei helposti, mutta aukeaa kuitenkin. Rytäkässä hajosi yksi lasi lisää ikkunasta, mutta diagonaalisesti pystyssä olevan autotallin osalta se on aika pieni ongelma. E tukki reiän levyillä.
No comments:
Post a Comment