Iso-O saapui junalla Bostonin Back Bay:hin. Martha kävi hänet hakemassa ja he saapuivat meille käytännössä heittämään Iso-O:n kamat ja syömään hieman ennenkuin lähtivät Marthalle illaksi ja yöksi. Tuon puolituntisen aikana hän halaili kaikkia meitä vuorotellen, ja hyppi ja pomppi iloisena. Myös Pikku-O oli iloisella mielellä, mitä oli kiva seurata sitäkin, ja otti vastaan isosiskon halaukset ilman liian äänekästä kritiikkiä. Hän hyppäsi tyttöjen kyytiin ja meni Nathanille illaksi. Olin vauhtipyrähdyksen jälkeen yhtäkkisesti itsekseni hiljaisessa kodissa.
Aiemmin samana päivänä Pikku-O oli käynyt Northin skandinaavijuhlissa, hakemassa sunnuntain juoksulappunsa ja juossut kaakaomailin. Tämä tarkoittaa yleisurheiluradalla 4 kierrosta juosten siten, että joka 400 metrin jälkeen juodaan iso lasillinen kaakaota. Kukaan ei ollut tällä kerralla oksentanut ja Pikku-O:n aikakin, 7 min, oli oikein kelpoinen. Hän oli menossa melkein 6 tuntia ennenkuin saapui kotiin syömään ja Iso-O:n vastaanottamaan.
Turkey Trot -juoksutapahtuma oli 24. marraskuuta Zervas-alakoulun ympäristössä. Lähdimme Pikku-O:n kanssa kotoa klo 8, jotta hän ehti hieman lämmitellä ennen klo 9 alkanutta pääkisaa (5 k). Puoli tuntia ennen pääkisaa oli lasten maili, 1609 metrin mittainen kilpailu. Sitä oli kiva katsoa. Nuorin kilpailija oli 2-vuotias ja 9-vuotias voittaja tuli maaliin vain hieman yli 6 minuttia juostuaan. Pikku-O oli omaan juoksuunsa tyytyväinen. Hänellä oli taustalla parin viikon mittainen juoksutauko, ja hän silti tuli kokonaiskilpailun 18. nopeimpana maaliin yhteensä 1128 maaliinpäässeestä ajalla 18:26.1 min. 15-19 vuotiaiden poikien sarjassa hän oli 7. nopein yhteensä 64 juoksijasta. Iso-O ja Martha olivat kannustamassa, mikä ilahdutti meitä molempia.
Joulukuusen kävimme Pikku-O:n kanssa hakemassa samana päivänä meille uudesta paikasta. McKay's Christmas Trees on Ihopin parkkipaikalla kuukauden verran toimiva myymälä, josta saa joulukuusien lisäksi niihen liittyvät tilpehöörit. Saimme $65 hinnalla vähintään yhtä kivan kuusen kuin vuosi sitten Volante Farmilta selvästi kalliimmalla. Maksaminen onnistui vain käteisellä, mikä oli hieman epäilyttävää, varsinkin, kun kuittiakaan ei saanut, mutta en kysellyt. Kuusi tuotiin suoraan paikalleen ja valot sytytin sekä siihen että muualle asuntoon samana päivänä. Koristelu tapahtui loman aikana hitaasti koriste kerrallaan, mutta tuli valmiiksi ennen ensimmäistä adventtia. Kuusesta tuli aivan kiva.
Iso-O kävi alkuun BC:llä opiskelemassa, kuuntelemassa E:n esityksen, hengailemassa E:n kavereiden kanssa ja kiipeilemässä Foxin ja E:n ranskalaisen huonekaverin kanssa käyttäen E:n opiskelukorttia. Marthaa hän näki päivittäin ja Jasonia, Abbya, Soleilia, Taliaa, ja Benia kaikkia vähintään kerran. Hän myös aloitti uuden kollaasin tekemisen, osana yhden kurssin lopputyötä.
E kävi hammaslääkärissä ja laittoi viisaudenhammasleikkausasiansa eteenpäin ajatuksella, että pääsisi hampaista eroon amerikkalaiseen tyyliin miellyttävästi vielä ennen valmistumistaan. Paljon pitäisi kyllä tapahtua, kun ei operaatioon noin vain voi ilmoittautua.
Kotiin lomalle kävin E:n ja kamansa hakemassa tiistai-iltana 500 metrin päästä. Hän pyörähti kotona ja lähti heti eteenpäin Iso-O:n kyydillä. Ensin hän meni Sayloria ja Alexaa tapaamaan, sieltä Adelea ja Taliaa. Adele tuli vielä jatkamaan meille ja kovaäänistä hauskanpitoa jatkui aina pikkutunneille.
Saylor tuli uudelleen seuraavana iltana ja lyhyen istuskelun jälkeen (minutkin hyväksyttiin mukaan viinilasin äärelle) he lähtivät Iso-O:n ja Marthan kyydillä kohti Fenway:ssä olevaa yökerhoa. Ilta oli ollut todella hauska, kuulin useaan otteeseen jälkikäteen. E oli ensin Saylorin kanssa käynyt kahdessa ravintolassa istuskelemassa ja pelaamassa biljardia ennenkuin menivät yökerhoon, jossa oli "koko South". Hän oli tavannut monia vanhoja kavereitaan ja tuttaviaan vuosien takaa. Automatkalla takaisin E istui Iso-O:n vieressä etupenkillä. Takapenkillä oli viisi tyttöä, kun E oli joviaalisti tarjonnut heillekin kyydin. Poliisiauto oli ajanut pari autoa edempänä, mutta ongelmia ei syntynyt, kun eivät huomanneet.
Öljy-yhtion tyyppi oli käynyt minun työpäiväni aikana huoltamassa polttimon. Minä keskustelin firman sihteerin ja lopulta omistajan kanssa puhelimitse huolistani ja sain kuulla, että kyseessä todellakin on ns. avoin systeemi, jossa vesimäärää säädellään automaattisesti. Niinpä menetetty vesi vuotaneesta patterista ei ole mikään muu huoli kuin vesivaurio kellariin, jossa ko. vaurioita on muutenkin aivan tarpeeksi. Huoltoreissun jälkeen poltin on tosin ollut mielestäni hieman hiljaisempi, joten ehkä siinä oli kuitenkin jotain mennyt pieleen, kun vesimäärä niin dramaattisesti väheni.
Thanksgiving-päivä alkoi sateisena ja harmaana. Muiden vielä nukkuessa kävin lenkillä. Kun tulin takaisin, E oli lähtenyt omalle lenkilleen, ja oli tavannut vanhan juoksukaverinsa, nykyisen kilpakumppaninsa Owen Hollandin (Colgate Universityn pitkänmatkanjuoksijan, joka sivu mennen sanoen voitti yllä mainitun Turkey Trot-kilpailun ylivoimaisesti). Kaikki olivat hereillä ja/tai suihkusta valmiina klo 12 mennessä. Iso-O:n tehtäviin kuului kasvispääruoka. Hän teki herkullisen kikhernesössön. E valmisti alkupalat, joihin kuuluivat tomaatti-mozzarellasalaatti, sekä keksit raejuusto- ja hummustäytteillä. Pikku-O oli yöllä tehnyt tiramisun. Veimme kaikki nämä sekä kolme piirakkaa (kirsikkapiirakka, amerikkalainen omenapiirakka, ja murotaikinaomenapiirakka), suklaanapit sekä kaksi pulloa viiniä. Colin oli valmistanut herkullisen kanan, uunikasviksia useita sortteja, perunamuusin, vihreän paistoksen, ja kastikkeen. Pienen pelisession jälkeen söimme yllä mainittuja jälkiruokia, Colinin karpalopiirakkaa ja Marthan suussa sulavaa suklaakakkua. Colin kasasi E:lle mukaan kolme pulloa viiniä sekä kassillisen olutta, kaikki sellaisia, joita hän oli saanut, mutta ei välittänyt juoda. Tuntien jälkeen vyöryimme autoon mukanamme Martha, joka tuli meille illaksi.
Marthan kotiinlähdön jälkeen istuimme kaikki olohuoneessa. Pikku-O teki elämänsä ensimmäistä kollaasia. Iso-O teki opintoihinsa liittyvää työtä. E:n kanssa otimme selvää armeijan erikoisjoukoista ja niihin pyrkimisprosessista ja totesimme, että jotkin niistä menevät ohi jo ihan siitä syystä johtuen, että hakuaika umpeutuu jokseenkin nyt. Taustalla pyöri kaksikin eri elokuvaa. Oli kiva ja arvokas hetki minulle äitinä.
Vastoin periaatteitani menin Black Fridayn kunniaksi ostoksille, mutta vain yhteen liikkeeseen. Kävin nimittäin hakemassa 40% alennuksella itselleni, Iso-O:lle ja Pikku-O:lle lenkkarit. Olisin halunnut löytää Pikku-O:lle myös samalla alennuksella New Balancen FuelCell SuperComp Elite-kengät treenausta ja kilpailuja varten, mutta niitä ei ollut ja netissä olivat vain omalla hinnallaan ($250) tai vain ääripääkokoja vapaina halvemmalla. Harmi.
E:n kanssa saimme yhteistuumin lähetettyä yhden erikoisjoukkohakemuksen. Urheilukoulun, mikä olisi tietysti hänelle sopivin, hakuaika on helmikuussa. Sitä varten hän sai suosituskirjepyynnön valmentajalle menemään ja tietää nyt, minkä verran vaivaa itse hakemus vielä/enää vaatii (*ei paljon).
Iso-O järjesti Friendsgiving-tilaisuuden meillä lauantai-iltana alkaen klo 19 ja jatkuen pitkälle iltaan. Pikku-O oli saanut ohjeen kutsua omia kavereitaan myös. Kaikki toivat mukanaan jotain tarjottavaa. Usean tunnin ajan kuului äänekästä keskustelua ja paljon naurua. E oli ensin pari tuntia hengailemassa BC:lla, mutta tuli takaisin juhlien vielä ollessa käynnissä.
Loman viimeisenä päivänä sunnuntaina oli kaunis ja kylmä päivä. Aamu alkoi pojilla Liverpool-ottelua katsoen. Minä varasin minulle ja Pikku-O:lle kiertokäynnit Darthmouth-, MIT-, Yale- ja UVM-yliopistoihin keväälle. Iso-O katsoi yhden Netflix-sarjansa loppuun ja vei minut Soleilin kotiin Thanksgiving-rääppiäisiin. Paikalla oli ydinjengin lisäksi Julian (Soleilin äiti) kaksi ystävää ja toisen saksalaismies. Iso-O, E ja Pikku-O tulivat minut sisältä hakemaan klo 20.30 ja joutuivat monien ympäröimäksi. Sitten ajoimme hieman kiireellä Brooklineen, jossa bussi jo odotti. Aivan täysi bussi lähti aikataulun mukaisesti klo 20.55 New Havenin, New Yorkin, Philadelphian ja Baltimoren kautta Washington DC:hin, johon sen aikataulun mukaan kuuluisi saapua maanantaiaamuna klo 6.
Thankgsgiving-loma on ohi. Talo on tyhjentynyt kovaäänisestä keskustelusta ja ympäriämpäri leviävistä kamoista. Arki on palannut muutamaksi viikoksi ennen joulua. Postilaatikossa odotti kirje Floridan kuvernööri Ron Desantisilta ja salaliittoteoreetikko Surgeon Generalilta, Joseph Landapolta vahvistaen sen, että minulla on nyt Floridan lääkärilisenssi videovastaanottoja varten.
No comments:
Post a Comment