Bensan hinta nousee ja AP-testit alkoivat

Bensan hinta on noussut muutaman päivän välein ja viimeisin tankkaukseni oli hinnalla 4.59 dollaria/gallona, kun helmikuun alussa hinta oli 2.99/gallona. Lentojen hinnat ovat menossa ylöspäin, mikä huolettaa hieman siksikin, että Iso-O:n Alaska-työ on vielä mahdollinen pienistä eteentulleista haasteista huolimatta ja E:kin pitäisi saada tälle puolelle Atlanttia kesän aikana. Kaikki tämä hintapaine johtuu sodasta, jonka syyt ja tavoitteet eivät ole selviä oikein kenellekään.  

Pikku-O:n viimeisimpiä

Pikku-O oli salaperäisenä myyntimiehenä pakaten 3 T-paitaansa lähetettäviksi uusille omistajilleen. Hän oli löytänyt nettisaitin, jonka kautta myyntejä voi koordinoida. Ehdotin, että mietimme parempia rahalähteitä, mutta keskustelu ei johtanut oikein mihinkään.

Kaksiviikkoinen AP-testiperiodi alkoi 4. toukokuuta. Pikku-O:lla oli heti tuolloin kaksi testiä saman päivän aikana. Aamusta oli AP-European History ja iltapäivästä AP-Biology. Ne olivat menneet "ihan hyvin". Tiistaina ja keskiviikkona hänellä ei ollut testejä; silloin piti ilmoittautua normaalisti kouluun lukujärjestyksen mukaisesti. Torstaina oli iltapäivästä AP-Statistics. Sekin oli mennyt "hyvin". Perjantaina, jolloin hän sai mennä autolla kouluun minun vapaapäiväni johdosta, hänen päivänsä meni taas lukujärjestyksen mukaan.

Pikku-O ilmoitti College Board:ille, että hänen AP-testitulokseksensa voi lähettää Colgate:lle. Se maksoi $15, sillä ilmoitus olisi pitänyt tehdä jo vuosi sitten ennen AP-US History ja AP-Chemistry testejä, tai siis ennenkuin arvosanat kaikkien testien osalta ovat tiedossa, mutta emme tienneet.

Koulusta on tullut ärsyttäviä automaattisia ilmoituksia puuttuvista kirjoista ja tabletista päivittäin. Iso osa niistä on sellaisia, jotka hänellä vielä ovat AP-testien johdosta, mutta listalla ovat myös Hamlet-kirja ja toinen tabletti (*Pikku-O oli joutunut vaihtamaan omansa uuteen sen ohjelmien toimimattomuuden johdosta), jotka olivat jääneet opettajilta systeemiin loggaamatta. Jokaisen kirjan ja tabletin kohdalla on hinta, jonka joudumme maksamaan, jos niitä ei palauta. Laitoin sihteerille viestin kahdesta tuotteesta, joita Pikku-O:lla ei enää ole, mutta hän ei suostunut auttamaan - opettajien kanssa pitää asia hoitaa kuntoon.

Kisoja on ollut viikon välein kaksi, molemmat Southilla. Concord-Carlisle ja Waltham kouluja vastaan ollut kilpailu oli viileässä ja hieman harmaassa kelissä 5. toukokuuta. Pikku-O juoksi JV-kisassa 800 metriä ja oli hyvällä mielellä. Hänen juoksunsa näytti rennolta pitkän matkan juoksulta, mutta ei tietysti toimi täydellisesti keskipitkällä matkalla. Hänen aikansa, 2:18 min todisti tämän. Katsoimme ottamani videon yhdessä jälkikäteen ja jatkoimme samalla vauhdilla vuosien takaisilla juoksuvideoilla. Oi, mikä ihana pikkujuoksija hän oli New Yorkin Footlocker-tapahtumassa 2019 ja varsinkin Mason-Ricen Fun Run:issa 2017!

Seuraava kilpailu oli 12. toukokuuta Cambridge ja Boston Latin kouluja vastaan. Hän juoksi jälleen JV-kilpailussa 800 metriä voittaen helposti ajalla 2:22 min ja oli erittäin hyvällä mielellä. Kelikin oli katsojalle ihanan lämmin ja aurinkoinen. Kilpailun jälkeen seniorit Pikku-O heidän mukanaan huomioitiin, sillä kyseessä oli viimeinen "Home Meet". Juttelin radan varrella Dashielinin kilpapyörävarusteihin pukeutuneen 'mummon' kanssa sekä hänen seuraansa hetken päästä liittyneiden Dashielin vanhempien Jennin ja Neilin kanssa. Neil sivumennen sanoen juoksi Boston maratonin hieman E:a nopeammin ajalla 2:35:16 tuntia ollen omassa ikäsarjassaan (45-49-vuotiaat miehet) 14. nopein.

Pikku-O tuli huoneeseeni juuri ennenkuin menin nukkumaan ja kertoi auton naarmusta. Syy siihen, että hän halusi asiasta kertoa, ei ollut pelkästään huoli siitä, että saattaisin asiasta hermostua, vaan se, että hän halusi varmistaa, etten luule hänen törmänneen toiseen autoon. Vaurio oli tapahtunut 'pienellä' hipaisulla autokatoksen seinään. "Ei siis hätää, äiti!"

E:n ja Iso-O:n asioita

E soitti saadakseen henkistä tukea aiheuttamaansa silmätulehdukseen. Hän myös kertoi edessä olevasta armeijan SM-kilpailusta, joka tapahtuu kesäkuun alussa Porin Säkylässä. Hän juoksee siellä 4km maastojuoksukilpailussa. Jos pääsee mitaleille, saa siitä jonkinlaisen huomion. Hänen hieno maratonsuorituksena oli puheen tasolla huomioitu usean henkilön toimesta, mutta virallisia huomioita siitä ei saanut. Olisi pitänyt juosta alle 2:30 tuntia perushuomioon ja alle 2:20 tuntia korkeimpaan huomioon. Ei taida kovin moni ko. huomioita saavuttaa.

Iso-O on työstänyt papereitaan ja valmistautunut viimeisiin testeihinsä, jotka jatkuvat huomiseen lauantaihin 9. toukokuuta saakka. Samanaikaisesti hän on värkännyt Alaska-työhönsä liittyviä asioita, joihin ovat kuuluneet lopullisen työtarjouksen saaminen Alaskasta, kahden eri dekaanin Summer Internship-hyväksyntä, sekä varsinaisen työluvan hakeminen. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan! Hän on myös viettänyt viimeisiä kesälomaa edeltäviä yhteisiä päiviä Thomasin kanssa. Me Pikku-O:n kanssa tapaamme hänet huomenna.

Omia ja kotiasioita

Olen jatkanut 25 mailia (40 km) per viikko juoksemistani omaa hidasta vauhtiani. Yhden niistä aikana oikeaan nilkaani tuli pistävä kipu. Sen johdosta nilkutin noin 200 metrin matkan ennenkuin se meni pois. Vaihdoin lenkkarit vähemmän käytettyihin ja kipu on pysynyt poissa. Ei varmaan ollut mikään liian vakava juttu.

Kävin Longwoodissa BIDMC:n rokotetutkimuspaikassa antamassa ison määrän verinäytteitä, nenänielunäytteen sekä sylkinäytteen. Nostalgista oli pyöriä paikassa, jossa työskentelystä on kulunut jo 10 vuotta. Sain parkkeerattua auton ilmaiseksi kalliiseen parkkihalliin. Se on saamani korvaus osallistumisestani. Seuraava käynti on edessä johonkin aikaan kesällä. Kaikkeen sitä tuleekin lupauduttua!

Vuokraisäntä kutsui öljy-yhtiön huoltamaan sekä meidän että naapurin öljykattilat. Työmies vietti aikaa tuntien ajan kellarissa siten, että jouduin pyytämään häntä siirtämään autoaan syrjään, jotta pääsin yllä mainitulle BIDMC-käynnilleni. Vaikka olin poissa helposti pari tuntia, hän oli edelleen tekemässä jotain. Taisi tulla todellakin huolletuksi.

Huomenna launtaina lähdemme Pikku-O:n kanssa kohti Washinton DC:tä. Hän halusi yllättäen lähteä seurakseni. Syynä on todennäköisesti se, että lupasin hänelle ajamisen. New Yorkin läpi ajaminen ei kuulemma huoleta yhtään.