Uuden arjen alussa - kotona ja piipahdus New Yorkiin

Muutaman tunnin nukkumisen jälkeen kävin viemässä Iso-O:n klo 1.30 maanantaita 24.8. vastaavana yönä Bostonin South Station:ilta lähteneeseen bussiin. Hänellä oli mukanaan iso, aivan liian painava matkalaukku, iso matkakassi, reppu ja olkalaukku. Bussiin sai ohjeiden mukaisesti viedä näistä kaksi ja matkalaukun paino ei olisi saanut olla yli 50 paunaa (23 kg) - oli. Kun mainitsin tavaramäärän hankaluudesta DC:n päässä, hän vain totesi:"Mom, I have a boyfriend now". Sain ajettua hänet aivan bussiaseman viereen, toisen kerroksen tasolle nousseen rampin kautta. Ramppi johti parkkialueelle, johon joutui menemään portista läpi. Portti oli aiheuttanut jollekin toiselle autonkuljettajalle paniikin, sillä yksisuuntaista ramppia ylösajaessamme käännöksen takaa ilmestyivät yllättäen autonvalot. Mahduimme juuri ja juuri toisemme ohittamaan. Sanoin Iso-O:lle heipat, hän pääsi bussiin ja sillä Hartfordin, New Yorkin, Philadelphian ja Baltimoren kautta DC:n Union Station:ille saapuen noin klo 11. Minä ajoin takaisin kotiin nukkumaan.

Kotona ja ympäristössä 

Aivan ensimmäiset hetket hiljaisessa talossa kuluivat päivystysviikkoni loppuosuutta suorittaen varsin rauhalliseen tahtiin. Päivystysvapaa sen sijaan alkoi vauhdikkaasti Suomen verottajalta tulleen selvityspyynnön läpitaklaamisella. Onneksi olen sen verran järjestelmällinen ihminen, että minulla olivat kaikki tiedot valmiina. Ainoa, mitä minulla ei ollut, oli vaatimus lähettää tuhannen vuoden takainen vuokrasopimus. Ikään kuin sillä olisi minkäänlaista oikeaa vaikutusta verottajan lähettämiin kysymyksiin. No, sitä en lähettänyt. Asia huoletti minua jälkikäteen. Joka aamu avasin sähköpostin huolestuneena - ja tulihan sieltä viesti samalla "selvityspyyntö"-otsikolla vain viikko myöhemmin, mielenkiintoisesti lauantaina. No, kyseessä ei varsinaisesti ollut enää sellainen. Huomauttivat vain, että kaksoisverotuksen poistaminen ei ole Suomen vastuulla kohdallani, sillä asun Yhdysvalloissa, ja jättivät huomioimatta Massachusettsille maksamani Suomi-asuntoni verot. Harmitti, mutta "It is what it is", niinkuin täällä sanotaan.

Tulevaa New Yorkin matkaani varten kävin hakemassa valmiiksi maksetun palautuskirjekuoren, kävin pienellä juoksulla ja aloitin joogamattoni käyttämisen. Palautin lainaamani kirjan kirjastoon vain yhden kappaleen lukemisen jälkeen, kun se ei lähtenyt oikein rullaamaan. En ole aiemmin tällä tavalla luovuttanut. Tilasin uudet pyyhkeet vessaan, siivosin asuntoa verkkaisella tahdilla, ja valmistelin ensimmäistä lähestyvää juhlaani, sunnuntain brunssia. Sen lisäksi lähetin kutsut ihan liian isolle määrälle työkavereita teemalla "Stroke Team Get Together". Kävin hakemassa juomia jo valmiiksi Wegmansilta; niille tulee käyttöä sunnuntaina brunssinkin aikaan. Testasin ensimmäisen kerran myös hiuksia värjäävää sienishampoota. Haju ei vakuuttanut, enkä ole muutenkaan tuloksesta aivan varma.

Minulla on ihan hirveä määrä videoita ja valokuvia. Harmillisesti vanhalta tietokoneelta toiselle niitä siirtäessäni, osa alkoi temppuilla. Syynä todennäköisesti on viallinen USB-tikku. Yritin tsekata, josko jokin vanhoista tikuista toimisi. Niiden koot tulivat heti vastaan. Mita tekee tikulla, joka on vain muutaman 100 megan kokoinen?!?

Kadullamme asuu paljon Boston College:n opiskelijoita. Parin talon päähän muuttanut poikaporukka tuli soittamaan ovikelloa ja esitteli itsensä kohteliaasti. Ilahduin. Kun kerroin asiasta lapsille, E totesi heidän vain varmistelevan, etten ole se, joka kutsuu poliisit paikalle meluisien juhlien johdosta. Nauratti oma sinisilmäisyyteni.

Colin kutsui porukkaa heille perjantai-iltana teemalla "Hot Dogs". Sellaisia tosiaan oli tarjolla, joskin melkoisella luksustäytevalikoimalla. Mukana olivat lisäkseni Colin, Martha, Julia, Mike, Kia, Bill, Ava (23 v), Amy, Mark, ja Ollie (24 v). Istuimme iltaa pitkän kaavan mukaan. Mukava pitkän viikonlopun aloitus.

Reissu New Yorkiin 

Kävin päiväseltään New Yorkissa, koska se on lähin passinuusintapaikka meiltä. Lähdin kotoa klo 5.30 aamulla puksuttaen metrolla (Green Line B) Hynes Convention Center:ille ja kävelin sieltä heräävässä Bostonissa kohti Huntington Avenuelta-lähtenyttä bussiani (Our Bus). Bussi ajoi Worcesterissa pysähtyen, Manhattanin Port Authority-bussiasemalle. 

Kävelin ensin läheiselle Times Square:lle, jossa vain pari tuntia myöhemmin psyykkisesti sairas nainen puukotti keittiöveitsillä nuoren äidin kuoliaaksi ja haavoitti hieman vanhempaa miestä vakavasti. Poliisi ampui hänet tapahtumapaikalla amerikkalaiseen tapaan sopien. Minä sain tietää tapahtuneesta paluubussissa uutisotsikoita selaillessani.

Koin jostain syystä johtuen äänimaailman ympärilläni liian hyökkääväksi, joten nappasin itselleni lounaan mukaani Sweetgreen-ravintolasta ja kävelin keskuspuistoon (Central Park) sen syömään. Rauhallisen hetken jälkeen kävelin vielä hetken puiston eteläosissa ja itselleni yllättäen löysin reittejä, joista en aiemmin ollut tietoinen. Kaunista oli. Poistuin puistosta 5th Avenue:n puolelta ja lähdin sitä hitaasti kävelemään kohti Bryant Park:ia, jossa istuin hetken niin ison kirjaston (Stephen A. Schwarzman Building) puolella kuin sen takanakin ympäröiviä ihmisiä katsellen. 

Aika meni kuin siivillä ja lähdin hitaasti kävelemään kohti Suomen pääkonsulaattia 3rd Avenue:lla (605 Third Avenue). 35. kerroksessa sijaitsevasta konsulaatista on upeat näkymät Manhattanille. Olin hieman etuajassa, mutta pääsin heti tiskille.  Sain passin helposti uusittua suolaisella $275 hinnalla. Virastotäti oli karikatyyrinen small talkia osaamaton naishenkilö, jonka kanssa asia hoidettiin asianmukaisesti välttäen minkäänlaista ylimääräistä kepeää jutustelua yrittämisestäni huolimatta. Ulkopuolisin silmin varmasti aika hassu tilanne.

Minulla jäi aiottua enemmän aikaa ennen paluubussin lähtöä. Menin ensin 787 Coffee Co-kahvilaan ja sen jälkeen vielä High Line-puistoon kävelemään. Se on jatkanut kehittymistään edellisen käyntini jälkeen, ja kuuluu nykyisin New York-reissujeni suosikkeihin. Itse asiassa on aika hassua, että etsin New Yorkista yleensä juuri puistot/luonnonkohteet sen sijaan, että yrittäisin mennä nähtävyydestä toiseen. 

Hyppäsin 9th ja 10th Avenue:iden välistä W 30th Street:iltä klo 18 lähteneeseen Go Buses-bussiin. Bussimatka meni aika jouhevasti ilman välipysäkkejä Newtonin Riverside-asemalle. Sieltä otin metron (Green Line D) Chestnut Hill-asemalle, ja kävelin pimeässä, lämpöisessä kelissä ripeää rientokäyntiä kotiin, jonka saavutin noin klo 22.30. 

Nuorista aikuisista kuului

E:lla ovat opinnot alkaneet varsin jouhevasti, päätellen siitä, etten ole saanut puheluita pieniin huoliin liittyen. Sen sijaan sain soiton, jossa hän kysyi, pitäisikö juuri valmistettu pasta laittaa termariin jo illalla vai mikron kautta lämmitettynä aamulla. Ihana. Aikalailla paistoi läpi, että hänelle oli tullut tarve soittaa. <3.

Iso-O sai hänkin passinsa uusittua käymällä Washington DC:n suurlähetystössä tiistaina päivä ennen luentojensa alkua, keskiviikkoa 26. elokuuta. Paljon ei hänelle Bostonista muuton jälkeen jäänyt aikaa valmistautumiseen. Opinnot ovat lähteneet käyntiin hyvin. Pientä säätöä kurssien kanssa hän kuitenkin teki optimoidakseen kurssien professorit itselleen sopiviksi, ja saanee siitä johtuen historia-pääaineensa valmiiksi jo jouluna. Yhteiskuntatiede-pääaine jää nyt sitten kalkkiviikoille keväällä. 

Pikku-O sai passinsa uusittua netissä helposti hinnalla 42 euroa. Aikamoinen ero - meidän passin uusimisemme täällä maksaa aiemmin mainitun $275! Iloisella mielellä hän soitti vapaalle perjantaina 4. syyskuuta päästyään, näytti passinsa ja kertoi tulleensa valituksi johonkin urheilukilpailuun - aivan selväksi hänelle ei käynyt, mihin. 

Uutisissa

Viisumihaastattelut Yhdysvaltain lähetystöissä kaikkialla maailmassa ovat jälleen tauolla henkilöstön 'koulutustarpeen' johdosta ilman jatkoaikataulua. Jatkuvat muutokset ja epävarmuus ulkomaalaisten keskuudessa jatkuu, sillä opiskelijoiden tilannettakin tiukennetaan huimasti. Tuntuu kurjalta. 

Tariffi-sota Kanadan kanssa kärjistyi jälleen ja hullujen lisämaksujen lisäksi Trump muutti Lake Ontarion nimen Lake America:ksi (*pyörittää silmiään). 

Newtonissa on nyt korkea riski West Nile-virukselle. Se on hyttysten levittämä aivotulehdustakin aiheuttava sairaus, johon ei ole muuta kuin oireidenmukainen hoito tarjolla. 

Massachusettsissa kolme pientä lastaan lapsivuodepsykoosissa tappaneen naisen oikeudenkäynti on ollut päivittäin uutisissa ja päättyi ratkaisemattomana ("Mistrial"), kun yksi kahdestatoista valamiehesta ei pystynyt pääsemään ratkaisuun. Epäselvää on, mitä nyt tapahtuu. Nainen palasi psykiatrisen hoidon pariin jatkoa odottamaan.

Minulla on kolmipäiväisen Labor Day-viikonlopun lauantai aluillaan. Mukavaa viikonloppua meille kaikille!