Värkkäilyä

Hupsis. En ollutkaan ilmoittanut koululle uutta osoitettamme. Tai olin kyllä sekä urheilua varten että PTO:ta ja koulun kaikille jaettavaa luetteloa varten, mutta selvästi en virallisia reittejä pitkin. Sain nimittäin "Final Reminder"-sähköpostin koululta asian tiimoilta. Hoidin kuntoon. Saa nähdä, tuleeko selvityspyyntö koulun alueen ulkopuolella asumisesta. Veikkaan, että tulee.

Pikku-O

Pikku-O on alkanut tehdä musiikkia. Hänellä oli 3 kappaletta Youtube:ssa ennenkuin hän pyysi minua kuuntelemaan. Youtube-tiliä hän ei vielä jakanut, mutta halusi kappaleet minulle jakaa. Genre ei ole minun, mutta olen ylpeä, että hän on jatkanut oman tiensä kulkemista.

Vein hänet Team Dinner:ille Wabanin perukoille perjantai-iltana ennen pitkää viikonloppua. Siellä oli ollut niin "outoa" (*suora lainaus), että he olivat kaveriporukan kanssa päätyneet lähtemään Jaken luokse illanviettoon. Sieltä hän tuli kotiin Jaken isän kyydillä melko aikaisin. Todennäköisesti siksi, että Yom Kippur oli alkanut, ja sitä iso osa kavereistakin viettää.

Pikku-O kävi spontaanilla yölenkillä, kun lauantaitreenejä ei ollut, ja juoksi vaivaiset 17 mailia (28 km). Minulla taas oli erittäin suunniteltu, minulle edelleen liian pitkä 10 mailin (16 km) aamulenkki, kun laiskottelin koko alkuviikon ja päivystysviikon alkamisen johdosta päädyin juoksemaan koko viikon juoksut kerralla. 

Suhteemme Pikku-O:n kanssa on mielenkiintoinen. Tunnin sisään minut kohteliaan määrätietoisesti ohjattiin ulos hänen huoneestaan ilman vastauksia tuon hetken kysymyksiini - ja minun kanssani innokkaasti suunnitteltiin lähtöä juoksutapahtumaan:"äiti, sinä voit juosta ensimmäisen 10 k:n ja minä juoksen puolimaratonin". Pitää täysin paikkansa, että teinin kanssa pitää pysähtyä siihen hetkeen, jolloin heille tulee tarve avautua tai jotain jakaa, oli se sitten itselle sopiva hetki tai ei.

Pikku-O:n kilpailu Cold Spring Park:issa Concord Carlisle-koulua vastaan meni hänen mielestään hyvin. Hän jälleen hävisi kolmelle itseään aiemmin hitaammalle juoksijalle ja tuli JV-kisassa Southin poikien neljänneksi ajalla 18:10 min. Hänellä oli juoksun aikana kuitenkin ollut sen verran virtaa, että hän oli kahden CC-juoksijan takana laulanut 10 sekunnin mittaisen, itse kehittämänsä laulun aiheesta edessä olevat CC-juoksijat ja pian tapahtuva ohitus, ja sen jälkeen heidät ohitti. Hassu ihminen. Minä en ehtinyt mukaan, kun Varsity ja JV juoksivat samaan aikaan ja pojat taas ensin.

Olin Pikku-O:n kanssa ajamassa ensimmäistä kertaa hänen rosvoajelunsa jälkeen. Hyvin meni. Ehdotin jälleen, että hän hommaisi ajokortin virallisia reittejä pitkin, mutta hänen mukaansa siinä kestäisi liian kauan ja vaivaa pitäisi nähdä niin paljon, että hän mielummin käyttää aikansa muuhun ja käy hakemassa kortin kuljeksimasta 18-vuotta täytettyään. Jatkamme siis parkkipaikkaharjoittelua vielä yli vuoden.

Massachusettsin osavaltio teki korona-aikaisesta ilmaisesta koululounaasta pysyvän. Kun kuulin asiasta uutisista, muistui mieleeni, kuinka Lunch Box:eja piti täytellä ja kuinka vähän ideoita siihen itselläni oli. Aika paljon helpompi on tämä järjestely. Ilmainen kouluruokailu on kyllä aikamoinen juttu. Olisi hienoa, että suomalaiset osaisivat sitä asianmukaisesti arvostaa.

E urheilee

E:lla oli viisipäiväinen juoksuleiri Vermontin Stowe-vuoren ympäristössä viime viikonloppuna ja 48 tunnin Bostonissa olon jälkeen joukkue lähti kohti New Jerseyn Princetonia tänään aamusta. Siellä on iso ja tärkeä kilpailu nyt viikonloppuna (Princeton Fall Classic), ja minä sen harmillisesti missaan.

 

Iso-O vaeltaa ja värkkäilee

Iso-O liittyi vaellusklubiin ja pääsi yönylivaellukselle Shenandoah National Park:iin Virginiaan. Se oli ollut virkistävä kokemus ja johtanee uusiin samanlaisiin jatkossakin.

Hän soitti minulle tunteikkaan puhelun pankkitilinsa tilanteesta. Hän oli mielestään maksanut yhden laskun kolmesti. Loggasin itse hänen luvallaan tilille ja totesin, että kaikki oli juuri niinkuin kuuluikin. Hän oppi termin "katevaraus" ja yhdessä ihmettelimme, miksi luottokortin luottomäärä on normaalia pienempi tilanteessa, jossa itse on maksanut luottotilille enemmän kuin pyydetyn määrän rahaa. Olen huomannut sen aiemmin itse, enkä pysty sitä järjellä selittämään. Toisin sanoen, luottomäärä laskee täydestä saman verran alaspäin tilanteessa, jossa on maksanut $20 enemmän kuin jossa on tilille $20 velkaa. 

Iso-O:n sosiaaliturvatunnusviisumi-saaga on edennyt vaiheeseen, jossa pallo erinäisten vaiheiden jälkeen on heitetty takaisin social security toimistolle. Aikamoinen sotku on kyseessä. Kaikki vain siitä johtuen, että Iso-O:lla on Yhdysvaltain ulkomaalaistiedostoissa kahden viisumin tiedot saman aikaisesti, ja kukaan ei tunnu olevan oikea henkilö tai taho tuota korjaamaan. 

Koska tunne oli sen verran puhelun aikana päällä, soitin muutama tunti myöhemmin takaisin. Hän oli käynyt pienellä juoksulenkillä ja oli taas oma, ihana, hyväntuulinen itsensä. Juttelimme jälleen siitä, kuinka virallisten asioiden hoitamisen kanssa kannattaa vain opetella lehmän hermojen säilyttämistä ja pompauttaa asia aina vain ilman suuria tunteita eteenpäin. Kylla ne aina jotenkin järjestyvät. 

Minun värkättäviin asioihini kuuluu tällä hetkellä autovakuutuksen vuosimaksun pienentäminen. Olen saanut jättilaskua laskemaan isoimmasta summastaan $620 verran, mutta toivon nipistäväni vielä $150 lisää. Vähennyksiä nuorten kuljettajien aiheuttamasta isosta lisäyksestä saa, jos opiskelut menevät hyvin tai jos yliopisto on yli 100 mailin päässä. Ensinmainittu on ilmeisesti parempi kuin jälkimmäinen. Odotan varmistusta ja sitä, että Iso-O:n kohdallakin huomioidaan alennuksista parempi ennenkuin suostun laskun maksamaan.

Upea ruskanaika on saavuttanut Bostonin seudun. Lämpötilat liikkuvat oisin reippaasti alle +10*C ja päivällä on enää harvoin yli +15*C, joskin viikonloppuna mennään ilmeisesti vielä lähelle +25*C. Minulta se menee vähän ohi, sillä päivystysviikkoni on juuri alkamaisillaan.