Saturday, October 14, 2023

Syksyn rokotukset ja vilkasta meininkiä

Ruska on alkanut ja syvenee päivittäin. Työmatkani varrella on upea kohta, jossa vuosittain pääsen muutaman viikon ajan tätä muutosta ihailemaan. Kodin ympäristössä kylläkin on vielä aika kesäistä, joskin naapurin lehtipuhallin on jo viritellyt ensimmäisiään. Viimeisen parin viikon ajan on ollut lämmintä, muutaman päivän ajan jopa helteistä, joten vielä taitaa paras olla edessä.

Vilkasta uutisaktiviteettia
Kevin McCarthy äänestettiin ulos Yhdysvaltain edustajainhuoneen puhemiehen paikalta. Samalla tavalla ei ole käynyt koskaan. 1910 asiasta äänestettiin viimeksi, mutta silloin Joe Cannon säilytti paikkansa. Republikaanit eivät vielä ole saaneet puoluettaan yhden ehdokkaan taakse, joten Yhdysvaltain edustajainhuone jatkaa ilman puhemiestä, mikä tarkoittaa sitä, että mitään päätöksiä ei voida tehdä.

Iso järkyttävä uutinen on Israelissa syttynyt sota. Uutisissa ei juuri muuta ole ollutkaan. En ole pystynyt niitä katsomaan, mikä on minulle hyvin epätavanomaista.

Ukrainan kamalaa sotaa sivuten myös Suomi joutui epämiellyttävän todellisuuden äärelle, kun Suomen ja Viron välinen kaasuputki sabotoitiin. Asiaa ei todeta ääneen, mutta selvää se lienee kaikille, kuka/mikä sabotaasin taustalla on.

Keveämpiin uutisiin ovat kuuluneet Taylor Swift ja amerikkalaisen jalkapallon pelaaja Travis Kelcen mahdollinen suhde - otteluita on katsottu paljon aiempaa enemmän (miksi, en ymmärrä) - sekä Hollywoodin kirjoittajien 5 kuukauden mittaisen lakon päättyminen. Late Night Show:t alkoivat tauon jälkeen uudelleen. Minulla oli niiden kanssa paljon tuotakin pidempi tauko, kun olin noin vuoden verran ilman tallentamismahdollisuutta. Nyt on molemmat ratkenneet. Katson siis jatkossa päivittäin Stephen Colbertin, Jimmy Fallonin ja Seth Myersin monologit. Hauskaa. 

Koronatesteja sai taas tilata ilmaiseksi ja tein niin. Saapuivat ja ovat nyt aiempien testien kanssa kaapissa odottamassa seuraavaa flunssaa.

Pikku-O:n kaikenlaista
Pikku-O on harvakseltaan yllättänyt minut kotitöiden tekemisellä ilman pyyntöä. Astianpesukone ja vaatteiden pesukone ovat ajoittain menneet päälle yön pimeinä tunteina, ruokaa hän on viikottain valmistanut edelleen ilman reseptejä ja siten vaihtelevalla menestyksellä ja aivan liian isoja määriä kerrallaan, ja astiat ovat yläkerrasta ja koulurepusta löytäneet tiensä aiempaa nopeammin keittiöön. Kaikesta tästä aktiviteetista huolimatta yllätyin, kun Pikku-O oli vapaapäivänään jo iltapäivästä keittiössä kolistelemassa. Kun menin katsomaan ja auttamaan astianpesukoneen tyhjentämisessä ja täyttämisessä, sain kuulla, että kaverit ovat saapumassa 5 minuutin kuluttua. Kommunikoinnissamme on siis vielä huimasti parantamisen varaa. 

Kaverit (Dashiel, Nathan ja Oliver) todellakin saapuivat. Pikku-O oli aiemmin leiponut suklaakakkua, mutta se jäi syömättä, kun pojat keskittyivät elokuvan katsomiseen popcornien voimalla. Minä siirryin tuoksi ajaksi yläkertaan, jossa sain aikani helposti kulumaan uutta Netflix-sarjaani katsoen. Tykkään, että Pikku-O on muuttumassa kavereita meille enemmän tuovaksi.

Pikku-O oli hyvin salaperäisenä viikko sitten lauantaiaamuna lähdössä etuoven kautta juoksukamppeet päällään. Monta kertaa kysyttyäni minulle selvisi, että hän on lähdössä Nolanin äidin kyydillä Lexingtoniin juoksemaan. Annoin jälkikäteen palautetta, että minun on hyvä olla edes jonkin verran tietoinen hänen sijainnistaan, ja viikko myöhemmin sain kuulla 45 minuuttia aiemmin, mihin hän oli tuolloin lähdössä pitkälle lenkilleen. Vauvanaskelin kohti parempaa kommunikointia.

Vaikka amerikkalainen jalkapallo ei kuulukaan Pikku-O:n kiinnostuksen kohteisiin, hän meni Southille Football-kisaan, kun juoksukaveritkin menivät. Oli ollut aivan mukavaa, varsinkin kun kirosanojen käyttäminen pelaajien toimesta oli johtanut jonkinlaiseen häiriöön. 

Kahdet kotikisat Cold Spring Park:issa mahtuivat tämän postauksen aikajanaan. Ensimmäinen oli LS-koulua vastaan. Koska LS-koulun bussi tuli myöhemmin, pääsi kisa alkamaan vasta klo 17.35. Auringonlaskun johdosta sekä tytöt että pojat juoksivat V- ja JV-ryhmät yhdessä. Pikku-O juoksi hienosti uuden sen hetken oman parhaan Cold Spring Park-tuloksensa, 2 minuuttia viime vuotista nopeammin. 18:34 min.

Viimeinen kotikisa Cold Spring Park:issa oli Cambridge-koulua vastaan ja meni vieläkin hienommin. Hän paransi viikko aiemmin juoksemaansa aikaa, nyt hienolla uudella PR-tuloksella, 18:09 min. Itsetunto ja usko omiin mahdollisuuksiinsa vain kasvoi:"Minä olen kohta liian nopea!" Hänellä on tavoitteenaan "Catching the gingers", mikä tarkoittaa kolmea punatukkaista juoksijapoikaa. Hän on päässyt jo ensimmäisen edelle - Griffin on selvästi hitaampi kuin hän tänä vuonna. Toista, Nolania, hän on saavuttanut 10 sekuntia/kisa, ja on nyt noin 10 sekuntia hänen perässään. Viimeisin, Dashiel, on tänä vuonna saavuttamattomissa, mutta Pikku-O on optimistinen. Tykkään hänen hiljaisesta uskosta omiin kykyihinsä.

Pikku-O:n arviot ensimmäisen neljänneksen koulumenestymisestä saapuivat. Kaikissa muissa aineissa menee ilmeisesti oletusarvojen mukaisesti, mutta ranskantunnilla on parantamisen varaa ("Has earned a low grade on one assessment. Would benefit from more practice. Is encouraged to participate more in class") ja historiassakin voisi mennä paremmin ("Has the ability, but is encouraged to take more academic risks"). Hän hieman hermostui, kun otin asian esille, mutta suostui kuitenkin jatkamaan läksyjentekemistä alakerrassa olohuoneessa, mistä olen iloinen.

Edellinen viikonloppu oli jälleen kolmipäiväinen, nyt entisen Columbus Dayn, nykyisen Indigenous Peoples Dayn johdosta. Pikku-O osaa näitä arvostaa, kun peliaikaa on päivän verran enemmän viikossa. Minulle se tarkoittaa yhden ylimääräisen yön viettämistä Iso-O:n huoneessa - järjestely, mikä toimii meillä nyt hyvin.

Iso-O:n viimeisimpiä
Iso-O:lla oli akuutti huoli. Yhden professorin käyttämä kännykkäohjelma ei antanut Iso-O:n vaihtaa maksukorttinsa maata. Oletusarvona on Suomi, eikä sitä saa vaihdettua, vaikka kaikkien hänen maksukorttiensa (Suomen pankkikortti ja Yhdysvaltain luottokortti) virallisena osoitteena on hänen Newtonin osoitteensa. Olin antanut hänelle jo kuukausi sitten ohjeen hoitaa asian kuntoon yliopiston kanssa, ja asiasta välillä kysyessäni, sain vastauksen, että hoidossa on. No, ei ollut. Hän oli onnistunut käyttämään ohjelmaa kahden ilmaisen koekäytön kautta, kunnes ei enää. En pystynyt auttamaan, sillä yhtälailla minun korttini ovat virallisesti Yhdysvaltain osoitteen alla. Hänen isänsä sitten auttoi tässä, mutta perusongelma jäi ratkaisematta. Laitoin viestin linkin kera, että on yhteydessä yliopiston tietotekniikka-apuun asian fiksaamiseksi, ja pyysin laittamaan viestin, kun on hoidettu. Odotan tuota viestiä vielä. Huoh. Opettelemme siis vielä asioiden ennakointia sekä oikeaa hoitamista.

Iso-O soitti iloisena, kun hän oli niin "excited". Minuutin mittaisen puhelun aikana hän kävi läpi muutaman seuraavan päivän ohjelman täynnä kaikenlaista kivaa eri ihmisten kanssa. Hän oli löytänyt jälleen uusia ystäviä, nyt historiaopintojensa parista, nyrkkeily- ja samassa asuntolassa asuvien ystävien lisäksi. Tiedossa oli ainakin lounas- ja illallistreffejä, jääkiekko-otteluita, "study dates" ja vaikka mitä. Hänen energiansa vetää minutkin mukaansa.

Seuraavaksi sain toisenlaista tunnelmaa täynnä olevan viestin keskellä yötä:"mom i just got asked out by a grad student" ja 5 itkevää hymiötä. Kun yritin miettiä omaa viestiäni takaisin löytämällä sopivan määrän tukea ja pitäen huoleni omassa tiedossani, sain vastauksen:"mom it was terrible!!!" ja jatkona viestiketjun, jonka hän oli lähettänyt E:lle. Kumpikaan meistä ei ollut hereillä, kun tilanne oli päällä, mikä oli hänelle taas tyypilliseen tapaan SUURI ongelma. No, kävi ilmi, että Iso-O oli todennut tälle "tosi vanhalle" tyypille, ettei ole kiinnostunut, mutta oli huolissaan, miten hän voi suhtautua tyyppiin seuraavissa nyrkkeilytreeneissä, jossa ko. poikakin on. Sellaista.

Martha on menossa viikonlopuksi DC:hin tapaamaan ystäväänsä, ja Iso-O on pyytänyt häntä tuomaan mukanaan "talvivaatteet". Olemme kommunikoineet tästä useita kertoja, mutta vieläkään ei ole selvinnyt, mitä nämä talvivaatteet oikein ovat. Kohta pitäisi selvitä, sillä Martha on lähdössä alle viikon päästä.

E:n erilaisia
E:llakin on ollut vilkasta. Saimme Iso-O:n kanssa yhtä aikaa tietää, että hän oli menossa treffeille Bostoniin, mutta siihen se informaatiomäärä jäi. Hän vain lähetti kuvan viinipullosta ja suklaalevystä. Sain mahdollisuuden kysyä lisätietoja, kun tapasin hänet viikko myöhemmin viedessäni juosten hänelle hänen uuden ajokorttinsa. Kyseessä oli samalla kurssilla oleva tyttö, joka oli nähnyt E:n pyöräilevän, ja ehdottanut pyöräilytreffejä. Niin olivat tehneet. Olivat pyöräilleet Boston Commoniin, viettäneet siellä mukavan picnicin, ja pyöräilleet takaisin. Ilmeisesti tämä ei ole suuremmasti johtamassa mihinkään isompaan, sillä E jo suunnitteli tapaavansa Bentley Universityssä kaverinsa Talian kanssa tänään amerikkalaisen jalkapallomatsin tiimellyksessä samassa yliopistossa opiskelevan urheilijatytön, jonka kanssa hän on viestitellyt parin viikon ajan. 

Urheilupuolella on ollut vieläkin vilkkaampaa. E oli ensin usean päivän treenileirillä Craftsbury Outdoor Center:issa Vermontissa lähellä Kanadan rajaa, ja lähti sitten vain muutama päivä myöhemmin Teksasiin, College Station-nimiseen kaupunkiin, ja totesi kaupungissa olevasta Yhdysvaltain suurimmasta(!) yliopistosta (Texas A@M), että ei haluaisi siellä opiskella. No, ei tarvitsekaan. Yliopistolla on oma, niille erikseen valmistettu maastojuoksurata, johon E pääsi BC:n edustajana kilpailemaan. 10 poikaa ja 10 tyttöä BC:ltä juoksivat omissa sarjoissaan Arturo Barrios Invitational 2023-kisassa 42 yliopiston kisassa. E juoksi hienosti oman parhaansa, 24:50 min 8k-mittaisella radalla (seurasin jälleen etänä ja livenä väliaikojen ponnahteluja näytölle potilaani juuri sopivasti jätettyä saapumatta vastaanotolleen), ja on etenemässä sekä Floridassa parin viikon päästä olevaan ACC-kisaan että mahdollisesti jopa New Yorkin Bronxissa marraskuun alussa olevaan NCC Regionals-kisaan. Olen kohtuullisen ylpeä ja suunnittelen jo matkaamme New Yorkiin. Suunnittelisin Floridaankin, mutta se ei ole työaikatauluni johdosta lainkaan mahdollinen.

Terveysasioita
Kävin omassa lääkärintarkastuksessani ja varasin jo uuden vuoden päähän oman tuonaikaisen aikatauluni täydestä epäselvyydestä huolimatta. Avustaja mainitsi minun useaan otteeseen olevan nuori. Nauroimme yhdessä, sillä en enää millään pysty ikäni johdosta välttämään kolonoskopiaa. Seulonnat alkavat täällä oikeasti jo 45-vuotiaana, mutta onnistuin työntämään oman alkuni vanhaan seulontaikaan inaktiivisuuteni johdosta. Tämä hirvitys on nyt sitten edessäni keväällä. Laboratoriokokeet kävin samalla otattamassa, ja ilokseni totesin, että ruokavalioni suboptimaalisuudesta huolimatta kolesteroli oli laskenut aika selvästi parin vuoden takaisesta mittauksesta todennäköisesti juoksemisen johdosta. Sain myös aloitettua maskin aiheuttaman ihottuman hoitamisen ilman suurta läpimurtoa viikon hoidon jälkeen. Voi olla, että saan lähetteen ihotautilääkärille. Oma lääkärini nimittäin antoi minulle vain yhden mahdollisuuden pyytämäni reseptin kanssa; jos ei toimi, tarvitsen erikoislääkärin apua. Tämä on tyypillistä Yhdysvalloissa. Yleislääkärit - ja varsinkin usein heidän työtään hoitavat NP:t (Nurse Practitioner) - lähettävät todella helposti ihmisiä eteenpäin erikoissairaanhoidon puolelle.

E sai jo omansa syyskuun puolella, me kävimme Pikku-O:n kanssa torstai-iltana, ja Iso-O:lla on varattuna influenssa- ja koronarokotukset vähän yli viikon päähän. Vain minun oli pakko ottaa, ja tänä vuonna vain influenssarokote, mutta miksipä ei. Kumpikaan ei ole kiva tauti, vaikka perusterveitä kai olemmekin. Pojat eivät saaneet minkäänlaisia reaktioita, mutta minulla oli (ja on hieman vieläkin) olkapää tosi kipeä ja tunsin oloni sen verran hakatuksi perjantain työpäivän jälkeen, että otin ibuprofeenilääkityksen ja painuin pehkuihin tavanomaistakin aiemmin. 

Kotona tapahtuu
Autotallin ovi on nyt korjattu, liesituulettimen pärinä loppunut, ja Alice-varoitus annettu. Hän on saapumassa remonttiarvioitaan varten marraskuun puolivälin tienoilla. Kellarinkatto on vielä maalaamatta ja takarappuset käsittelemättä, mutta ne eivät minua haittaa. Saa remonttimies keskustella suoraan hänen kanssaan. Se, mikä minua kyllä harmittaa on se, että minun on parasta pestä eturappuset ja leikata etupensaat ennenkuin hän saapuu, vaikka en muuten niitä tekisikään. Ikkunatkin lienee pakko pestä, vaikka voisin oikein helposti odottaa ensi kevääseen.

Waltham Services kävi sekin laittamassa hiirenloukkuja ja myrkyttämässä talon sivustat ötököitä vastaan. Viimeaikoina kutsumattomia vieraita ei ole näkynyt, mutta kylmemmät kelit saattavat ne taas sisätiloihin ajella. Parasta olla varautunut.

Minä vietin nyt jo takanani olevan päivystysvapaani 'hoitaen asioita' (toisin sanoen sain varatuksi erilaisia vastaanottoja itselleni sekä lapsille ja autonhuollon sekä maksettua erilaisia vuosimaksuja ja suunnittelemalla matkoja ja konferensseja), mutta erityisesti jäämällä kiinni Netflixin Virgin River-sarjaan. Olen itse asiassa sen avulla käytännössä onnistunut kokonaan välttämään uutisten katsomisen. Jäin sarjaan niin kiinni, että katsoin sen kokonaan läpi. Joku voisi ajatella, että tuhlasin aikaani.

Rokotukset on otettu, viikonloppu meneillään, ja edessä tapahtumaköyhä viikko. Elämä on siis aika mallillaan.


No comments:

Post a Comment