Kutsuin ystäviä illalliselle teemalla "help me hold back tears" heti Pikku-O:n lähdön jälkeisenä päivänä. Aikaa valmistautua ei ollut, mutta sain kokoon aivan hyvän setin. Ensin saapuivat nilkkaoperaatiosta toipuva Colin ja Martha nuoren Austraaliasta täällä vierailevan Marthan kanssa. Tunti myöhemmin tulivat Bill, Kia ja Amy. Mukavaa yhdessäoloa juomien äärellä riitti niin pitkälle iltaan, että seuraava aamu oli hankala.
Alaska-reissuani suunnittelin päivittäin, mutta jouduin pitkään odottamaan tietoa Iso-O:n vapaista, joten lukkoonlyötyjä suunnitelmia en pystynyt tekemään ennenkuin pari päivää ennen lähtöä. Ja nekin vain osittain. Tämä on minulle erityisen epätyypillistä. Minulla on yleensä kaikki suunniteltuna ja valmiina paljon ennen deadlinea.
Suunnitteluihin kuului myös valmistautuminen sähköttömään aikaan reissun aikana ja tilasin kaiken muun lisäksi Amazonilta laturin kännykälle. Kännykän toimimattomuus on yksi pieniä huolenaiheitani, mutta yritän muistuttaa itseäni, että olen elänyt sellaisellakin aikakaudella, jolloin kännykkää ja sen karttaohjelmia ei ollut. Tähän karttaongelmaan löysin ratkaisuksi paperikartan, jonka sain hommattua $1 hinnalla AAA-toimistosta. Kartta ei tosin ole hurjan tarpeellinen, sillä Alaskassa näyttää olevan hyvin vahan teitä. Itseasiassa tulen ajamaan todennäköisesti kaikilla niillä, joilla on numero.
Jotta elämäni ei olisi tylsää (heh heh), värkkäsin kaikenlaista muutakin. Lopetin kaapeli-TV:n tilauksen ja vaihdoin pelkkään nettiin. Prosessi otti aikaa, sillä jouduin tietysti tavoilleni uskollisena opiskelemaan kaikenlaisia vaihtoehtoja, niiden hintoja, kattavuutta, ja niin edelleen. Jouduin myös opettelemaan vanhan television muuntamisen katsomiseen sopivaksi ja tilasin ROKU:n. Vaihdoin Verizonin T-mobilen tarjoamaan nettiin 22. kesäkuuta, mutta jätin kaapeli-TV:n vielä porskuttamaan viimeiset hetkensä ennenkuin se reissuni aikana katkeaa. Ensi vaikutelma netin vahvuudesta on ok. Saa nähdä, petynkö jatkossa. Säästöä tulee yli $100 per kuukausi, mikä on huomattava vuositasolla. Menetän toki CNN-yhteyden, mutta tiedän saavani sen takaisin pienellä lisämaksulla, jos niikseen.
Sain haettua itselleni uuden ajokortin. Real ID:n sijaan hain ns. Standard-version, ja se on nyt sitten voimassa 5 vuotta. Se ei käy matkustusasiakirjana, mutta kun passi viisumeineen on joka tapauksessa oltava mukana, ei suurta harmia tästä ehkä tule. Päinvastoin, saan pienen hengähdystauon jatkuvaan ajokortin uusimiseen. No, ajankohta ajokortin uusimiselle olisi kyllä voinut olla parempi! Vaikka yllämainittu on hyvä juttu, löin itseani turpaan. En ymmärtänyt, että ajokortin muuttaminen aiheuttaa vanhan poisottamisen, kun siirtyy vahvemmasta heikompaan. Minulla on nyt vain paperinen, väliaikainen ajokortti ja olen lähdössä vuokra-autolla reissuun!!!
Vuokra-autosta puheenollen. Sain kuulla, että vuokra-autolla ei sovi ajaa Chickeniin saakka. Kävin pientä sähköpostikeskustelua ja sain lopulta huomion, että auton lähdettyä lentokentältä eivät he tiedä, mihin minä sillä menen. Vakuutus ei tosin korvaa, jos jotain tapahtuu kielletyillä teillä.
Ylimääräiseen värkkäykseen kuului lisäksi Stop and shop-tilini meneminen jumiin. Se saatiin aukaistua pitkän asiakaspalvelupuhelun lopputuloksena. Tämä on hyvä, sillä luovun maksullisesta jäsenyydestä kesän jälkeen (maksukauden loppu). Jatkossa, kun harvoin tulee tarve, tilaan kamaa maksaen kertamaksun.
Euroopasssa Pikku-O:n reissu alkoi hyvin ja vauhdikkaasti. "Olen vielä elosa"-viestikin saapui. Sitten tuli puhelu. Pikku-O oli päivystyksessä. Joku oli hyökännyt hänen kimppuunsa. Hän sai kolme tikkiä päähänsä. Hiukset olivat värjäytyneet vaaleanpunaisiksi. Kaverit olivat hanen mukanaan ja Nathan jopa soitti minulle. Ihania nuoria miehiä! Seuraavana päivänä seikkailu oli jo "part of the plot", niinkuin he sanovat, ja matka jatkui.
E sen sijaan on ollut matkalla Ranskassa ja Italiassa. Ranskassa hän tapasi ystäväänsä Iania sekä paivan verran serkkuaan S:aa. Italiassa matka on jatkunut armeijakavereiden kanssa. Vauhdikasta on ollut. Minä olen saanut usean puhelun matkaan liittymättömistä asioista, sillä hänen piti hoitaa IRS:n pyytämä allekirjoituksen lähettäminen (faksaaminen hyväksyttiin) sekä asunnon hommaaminen syksylle.
Alaskassa Iso-O:lla on jatkunut hyvä meininki ja olen saanut iloisia viestejä omaan reissuunikin liittyen. Minä lähden nyt sinne. Palaamme!
No comments:
Post a Comment